Metsäluonto tarvitsee vahvaa turvaa uudesta metsälaista
Metsälain uudistaminen aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella. Uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin metsänomistajien valinnanvapauden lisääminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lausuntokierrokselle lähetetyssä maa- ja metsätalousministeriön valmistelemassa lakiesityksessä nämä molemmat alkuperäiset tavoitteet näyttävät kuitenkin jäävän toteutumatta.
On tärkeää, että metsänomistajat voivat toteuttaa omien tavoitteidensa ja arvojensa mukaista metsänhoitoa. Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon salliminen onkin kauan odotettu muutos metsälakiin. Valinnanvapautta metsälakiesityksessä on hieman lisätty, mutta esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon salliminen ja luontaisen uudistamisen käytön edistäminen ovat siinä kuitenkin jäämässä puolitiehen liian tiukkojen vaatimusten vuoksi.
Metsälakiesitys ei myöskään turvaa metsäluonnon monimuotoisuutta, vaikka monet kansalliset ja kansainväliset ohjelmat ja sopimukset velvoittavat Suomea pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä.
Nykyinen metsien käyttö ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla, eikä säilytä biologista monimuotoisuutta riittävästi. Metsäluontomme on liian tehokkaan metsänhoidon ja yksinomaan puuntuotantoon keskittyneen metsätalouden takia kriisissä. Uhanalaisista lajeistamme 36 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä ja kaksi kolmasosaa metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Metsissämme elää 814 uhanalaista lajia ja uhanalaisuuden kynnyksellä on 776 metsälajia. Yli sata lajia on metsistämme luokiteltu jo hävinneeksi. Uhanalaisuuden merkittävin syy on metsien hoito- ja uudistamistoimet.
Suomen metsistä noin 90 % on talouskäytön piirissä, joten metsätalouden toiminnan säätely on erittäin keskeisessä roolissa monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsälainsäädäntö on ainoa kaikkia metsänomistajia ja talousmetsiä sitova keino vaikuttaa metsien käsittelyyn; kaikki muut keinot, kuten metsien sertifiointi, ovat vapaaehtoisia. Metsien monimuotoisuuden turvaamista ei voida jättää vain vapaaehtoisten keinojen varaan, sillä kiinnostus niitä kohtaan voi vähentyä ja niihin osoitetut resurssit huveta.
Maa- ja metsätalousministeriö teetti asiantuntija-arvioinnin metsälain muutosten vaikutuksista Metsäntutkimuslaitoksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Arvioinnin mukaan metsälakiehdotus heikentää kokonaisuutena metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olemaan metsälakiin ja vähentää mahdollisuuksia täyttää Suomen kansainväliset sitoumukset ja kansalliset tavoitteet.
Maa- ja metsätalousministeriön tulee huomioida tämän asiantuntija-arvioinnin tulokset ja muuttaa metsälakiesitystä niiden pohjalta. Metsälain muutosten tulee perustua tutkimustietoon, eikä niitä saa sivuuttaa tai kyseenalaistaa, kuten ministeriö tähän asti on tehnyt. Myös ympäristöministeriö on kantanut huolta metsälakiesityksen sisällöstä ja jätti lakia valmistelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen.
Uuden metsälain on turvattava metsäluonnon monimuotoisuus niin metsien itseisarvon kuin niiden ylläpitämien ekosysteemipalveluiden takia. Samoin monipuolisten metsienkäsittelymuotojen tulee olla jatkossa aidosti mahdollisia. Nyt uudistettava metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset, joiden nojalla metsätaloutta säädellään vuosiksi eteenpäin.
Teksti
Panu Kunttu
metsäasiantuntija
Liisa Rohweder
pääsihteeri
WWF Suomi