Ei mitään rajaa

Vaalit ovat kuin ratikka. Kun yksi on mennyt, on seuraava jo tulossa.

Alati toistuvat vaalit rasittavat puolueita. Ne joutuvat keksimään uusia vaaliohjelmia ennen kuin ovat ehtineet pettää hädin tuskin puoliakaan edellisistä lupauksistaan.

Vaalilupaus on kuin Turun ratikka. Tulee, jos tulee.

Kunta- ja aluevaalit auttoivat paikallistamaan turkulaisen Johannes Yrttiahon poliittisella kartalla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ei ole ollut herranaikoihin vasemmistoliittolainen kotikaupungissaan. Turun vassarit erottivat hänet valtuustoryhmästään vuonna 2022.

Änkyrä jo toisessa polvessa.

Lakattuaan olemasta turkulainen vassari Yrttiaho oli vielä hetken varsinaissuomalainen vassari.

Hänet kelpuutettiin puolueen aluevaaliehdokkaaksi, kunnes Varsinais-Suomen piirihallitus potki särmikkään poliitikon listaltaan 3. maaliskuuta.

Helsingissä, eduskunnassa, Yrttiaho kuuluu yhä vasemmistoliiton ryhmään. Vassariutensa alkaa, kun häntä kuljettava Turun-juna on puhkaissut pääkaupungin rajan.

Vasemmistoliiton koko puolueapparaatti ei ole niin tyly kuin Yrttiahon saamasta kylmästä kädestä voisi­ päätellä.

Satakuntalaisen Euran kunnan vassarit huolivat kyläkommunisti Hannu Raineston ehdokkaakseen.

Kuntapäättäjät tyytyvät yleensä muuttelemaan kuntarajoja, mutta Raineston teeseillä ei ollut mitään rajaa.

Ahkera fesettäjä esitti visionsa 2. maaliskuuta: ”Oma käsitykseni on, että meidän on luovuttava itsenäisyydestä ja liityttävä Venäjään.”

”Olla osa Venäjää, on olla osa maailman suurimpia luonnonvaroja”, Rainesto perusteli. (29.3.)

”Venäjä ja Putin sen päämiehenä on hyvä naapuri ja vielä parempi isäntä kenelle tahansa”, hän järkeili. (24.3.)

Fesetitpä tukevaa faecesta, murahtaisi muinainen roomalainen.

Vaikka osa vassareista vieroo Nato-kammoista Yrttiahoa, kelpasi Suomea Venäjän alamaisuuteen työntävä kommunisti puolueen listoille.

Ei vaalilaki määrää hassumaisten ehdokkaiden asettamista persujen yksinoikeudeksi.