Pressiväki pinteessä Egyptissä - mitä seuraavaksi?

Profiilikuva
Teksti
Hanna Leivonniemi
Hanna Leivonniemi on vapaa toimittaja.

Puolitoista vuotta sitten Egyptin tiedotusministeriössä Kairossa koin ehkä absurdeimman hetkeni toimittajana.

Olin tullut juttumatkalle maahan ja minun piti hyväksyttää työsuunnitelmani viranomaisilla. Jouduin päällikön puhutteluun.

Hän silmäili suunnitelmaani ja ilmoitti, että Egyptissä ei ole ihmisoikeusongelmia eikä juuri muitakaan epäkohtia ja minun kannattaisi muutenkin keskittyä mukavampiin aiheisiin, kuten turismiin.

Tunnin vänkäämisen jälkeen sain mennä. Lopulta tein juttuni kenenkään häiritsemättä.

Miten kävisi nyt?

Viime vuosina Egyptissä on saanut melko vapaasti arvostella hallintoa, kunhan kritiikki on jäänyt puheeksi. Nyt hallinto on tajunnut, kuinka lyhyt matka sanoista on tekoihin.

Egyptin kansannousua seuratessa voin vain kuvitella, mitä kauhun väristyksiä Kairon pressitoimiston väki on tuntenut viime viikkojen aikana.

Länsimainen media tulee maahan sankoin joukoin ilman lupia, haastattelee mielenosoittajia, antaa huonon kuvan Egyptistä.

Kaikki ne ponnistelut, ja sitten nämä mielenosoituskuvat. Entä turismi? Malttihan siinä voi mennä. Ja menikin.

Ensin valtio sulki 80-miljoonaiselta kansalta pääsyn internetiin. Sitten toimittajia alettiin häiritä. Heitä pidätettiin, hakattiin, heidän työvälineitään takavarikoitiin.

Kansainvälistä mediaa on syytetty jopa mielenosoitusten lietsomisesta, ja heidän kanssaan työskennelleitä egyptiläisiä on haukuttu valtion mediassa pettureiksi.

Vielä on epäselvää, mitä Egyptissä tai muissa arabimaissa tapahtuu. Vaihtuuko johto, lisääntyykö demokratia, vai väheneekö se?

Mikäli Egyptin nykyjohto tai nykyisen kaltainen johto tästä kriisistä jollain ilveellä selviytyy, se tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä toimittajien työoloihin Egyptissä. Viitteitä tästä on jo.

Journalistien kansainvälinen etujärjestö CPJ kertoi 7. helmikuuta verkkosivuillaan, että armeija ohjaa mielenosoituksista raportoivia toimittajia akkreditoitumaan tiedotusministeriöön, häiritsee toimittajien työntekoa ja takavarikoi välineistöä.

Asenteet länsimaista mediaa kohtaan ovat selvästi tiukentuneet. Ironista olisi, jos demokratiaa ja uudistuksia vaativat mielenosoitukset aiheuttaisivat sen, että sananvapaus Egyptissä entisestään kapenisi.

Kehityssuunta olisi valitettava, mutta täysin mahdollinen.