Koko suomalainen media hyötyy, kun Yle on mukana myös verkossa

Profiilikuva
Helsingin Sanomat
Teksti
Juho Salminen

Valtion kanavat voisi lopettaa ja Ylen kuopata.

Yle-veron herättämä kansalaiskeskustelu seurailee tuttuja uria, ei siitä sen enempää. Mutta mielenkiintoista on, että media-alalla moni pitää Ylen nettitoimintaa suorastaan uhkana.

Kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen 18. joulukuuta: ”Muiden mediayhtiöiden elintila erityisesti verkossa kaventuu ja suomalaiset riippumattomat toimijat joutuvat kohtaamaan verkon yhä kansainvälisemmän kilpailun liian heikkoina.”

Logiikka menee jotenkin niin, että on epäreilua, kun Yle toimii netissä verorahoilla ja muiden medioiden pitää yrittää kerätä mainostuloja tai laskuttaa lukijoita.

Mutta kuka voi osoittaa, ettei Ylen iltauutiset nakerra Hesarin tilaajamääriä. Tai Ykkösaamu Suomen Kuvalehden. Eli miten ongelma, jos sellaista on, liittyy vain nettiin?

Suomessa on loppujen lopuksi vähän isoja tiedotusvälineitä ja niiden verkkosivuja. Itse vierailen säännöllisesti niillä kaikilla. Voi perustellusti kysyä, kasvaisiko esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkolukijoiden määrä, jos Yle yhtäkkiä tipahtaisi pois internetistä.

Pentikäinen puhuu epäreilusta kilpailutilanteesta. Kilpailu, hyvä että sana tuli esiin. Koko suomalainen media nimittäin hyötyy, kun Yle on mukana myös verkossa.

Perusteeni on juuri kilpailu: jos Yle tekee jotain hyvin, kaupallisen puolen pitäisi syttyä taisteluun – tehdä parempaa. Samalla tavalla toimii uutiskilpa muutenkin: kaikki haluavat skuupin, oli julkaisukanava mikä tahansa.

Entäpä väite Ylen ”valtavasta verorahoin tuotetusta palvelusta”? Netissä Yle ei suinkaan ole suurin ja ylivoimainen. TNS Metrixin viikkomittauksen mukaan Yle taistelee Helsingin Sanomien kanssa Suomen neljänneksi suurimman sivuston paikasta. Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat kirineet yli kahden miljoonan viikkokävijän rajan jo aikaa sitten, ne painivat omassa sarjassaan.

Tämä siis tarkoittaa, että Ylen pääuutiset, maakuntauutiset, Yle Areena, Elävä arkisto ja kaikki muu kiinnostavat suomalaisia verkossa selvästi vähemmän kuin esimerkiksi iltapäivälehdet. Hesarikaan ei ole alakynnessä.

Sitä paitsi: rahanteko ei ole mahdotonta digitaalisella puolella. Isot sivustot tuovat jo kunnon mainostuloja, Hesarin digilehti on merkittävää liiketoimintaa ja tablettilehdet keräävät tulovirtoja, tosin vielä pikkuruisia.