Uutisnälkäisiä löytyy kaikenikäisistä - lisää palveluja nettiin
Yle on toimitusjohtajansa suulla kertonut, millaisia televisio- ja radiokanavia se aikoo tarjota suomalaisille. Lauri Kivisen tavoitteena on nuorennusleikkaus, joka muuttaa eniten TV2:ta. Myös asiaohjelmiin keskittyvän TV1:n pitää entistä enemmän puhutella nuoria (Aamulehti 20.3.).
Kivisen ja Ylen hallituksen uudet julkisen palvelun linjaukset tulivat julki kiivaan uutisoinnin keskelle viime viikolla. Libya alkoi nousta ykkösuutiseksi Japanin luonnonkatastrofin ja reaktoreiden rinnalle.
Siksi on hämmästyttävää, että Ylen johto lupasi tulevalle uutis- ja ajankohtaistoiminnalle lähinnä korulauseita.
Tietysti voi kysyä, mihin Yleä tarvitaan, kun reaaliaikaiset uutiset, taustat ja arviot maailmantapahtumista löytyvät nopeasti ja vaivattomasti netin kautta eri puolilta maailmaa. Tämän huomasi, kun viime viikolla seurasi verkossa Japania.
Läppärissäni oli toistakymmentä eri sivustoa auki – ja tiedän, että moni seurasi vielä useampaa uutislähdettä. Pysyin perillä järistystuhojen laajuuden paljastumisesta sekä reaktorien jäähdyttämisestä ja kuumenemisesta muun muassa BBC:n, Reutersin, AP:n ja New York Timesin sivujen avulla. Myös japanilaisten medioiden englanninkielinen uutisointi oli nopeaa ja kattavaa.
Seurasin myös Twitter-viestejä, joissa tosin liikkui paljon huhuja ja vanhaa tietoa.
Suomalaismediat tulivat perässä ja uutiset olivat puutteellisia. Otsikoissaan ne jopa liioittelivat tai maalasivat kauhukuvia tulevasta.
Parasta antia oli BBC:n ns. live-seuranta, jossa yhdistyivät uutiset, valitut Twitter-viestit, linkit ja taustat. Uutisnälkäinen pysyi ravittuna ja levollisena: mikään tärkeä ja kiinnostava ei menisi ohi.
Hyvä tietysti olisi, jos tällaisen mediaseurannan saisi suomeksi. Näyttää kuitenkin siltä, että vaikka katastrofit ovat entistä suurempia, niistä kertovat suomalaiset toimittajajoukot ovat entistä pienempiä.
Vaikka Yle ei toimitusjohtajansa mielestä tavoita nuoria ja nuoria aikuisia, uutisten suurkuluttajia löytyy yhä kaikenikäisistä. Ylen tulisi luottaa, että maailman ja meidän todellisten tapahtumien uutisointi, seuranta ja arviointi ovat sen luovuttamaton tehtävä niin televisiossa, radiossa kuin netissäkin. Siinä on Ylen tulevaisuus.
Mallia voisi ottaa BBC:stä, jolla Japaninkin perusteella tuntuu yhä riittävän uskoa julkiseen palveluun kaupallisten kilpailijoiden puristuksessa. Kansalaisella on oikeus tietää.