Laakso-Manninen: Yritys ja korkeakoulu yhteistyöhön

Profiilikuva
Teksti
SKnetin toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Taantuman torjunnassa tarvitaan rohkeaa investointia uusiin ja ennakkoluulottomiin toimintamalleihin, jotka korkeakoulut ja yritykset toteuttavat yhteistyössä”, kirjoittaa Ritva Laakso-Manninen puheenvuorossaan.

Osaamisen, tietopääoman ja innovaatioiden kehittämisen nimissä on Suomea viety eteenpäin kymmenen vuotta. Viime laman torjuntaan toteutettiin myös merkittävä koulutuspoliittinen “innovaatio” eli ammattikorkeakoulujärjestelmän luominen. Sillä haettiin vastausta ammatillisen osaamisen tason nostoon. Se on sittemmin muun muassa OECD:n maa-arvioinneissa todettu kansainvälisestikin merkittäväksi ja alueiden elinvoimaa ylläpitäväksi ratkaisuksi.

Nyt taantuman iskiessä meillä on menossa suuri korkeakoulujärjestelmän rakennemuutos sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutokset, jotka tulevat eduskuntaan helmikuussa. Näillä muutoksilla vastataan taantuman haasteeseen luomalla entistä vahvempia, iskukykyisempiä, kansainväliset mittapuut täyttäviä korkeakoulukokonaisuuksia. Ne pystyvät toimimaan myös maamme kilpailukykyä vahvistavina ja yrityksiä tukevina moottoreina.

Esitetyt lakimuutokset vahvistavat korkeakoulujen taloudellista autonomiaa, selkiyttävät tutkintojärjestelmää ja avaavat koulutuksen viennin mahdollisuuksia. Muutokset tulevat nyt taantumatalkoita ajatellen viime hetkellä.

On toivottavaa, että parlamentaarinen käsittely etenee viivytyksittä. Nyt talouden taantumassa moni korkeakoulu ponnistelee vielä sisäisten muutosten kurimuksessa, kun pitäisi olla toiminnassa suuntautunut ulospäin ja tiiviisti edesauttamassa yritysten ja elinkeinoelämän toimintaa. Sitä suuremmalla syyllä, opetusministerin vaihdoksesta huolimatta, on varmistettava, että lakimuutokset saadaan eduskuntaan nopeasti ja joutuisasti voimaan.

Kesäkuussa 2008 toimintansa aloittanut aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä on edennyt ripeästi ja tehnyt uudenlaisia ehdotuksia, jotka sopivat talouden tilanteen elvyttämiseen erinomaisen hyvin. Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus sekä erityispätevyyksien ja tutkinnon osien suorittaminen tuovat joustavia uusia mahdollisuuksia työssä oleville tai lomautetuille korkeakoulutetuille. Nämä korkeakoulutuksen uudet muodot kytkevät aikuiskoulutusta nykyistä tiiviimmin työelämään ja ovat niitä kipeästi kaivattuja uusia toimintamalleja.

Yrityksen ja korkeakoulun yhteistyönä tekemä t&k-toiminta on myös merkittävä yhteistyön muoto, jolla korkeakoulut voivat tulla mukaan edistämään taantumassa sinnittelevien yritysten toimintaa. Nyt kehitystyössä tarvitaan erityisesti yritysten asiakkaista ja tuotteiden ja palveluiden käyttäjistä lähteviä ratkaisuja. Tässä työssä ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnalla on hyvät edellytykset ja olemassa olevat toimintamallit. Suuryritykset ovat hyvin tiiviisti sidoksissa globaaleihin suuriin markkinoihin, ja siellä tehtävä kehittämistoiminta tapahtuu pitemmällä aikajänteellä ja suuremmissa mittapuissa.

Kotimaassa pk-yritysten ja kasvuyritysten toimintaedellytysten kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Ammattikorkeakouluilla on kokemusta tästä kehittämistyöstä. Sieltä on löydettävissä nopeampia ratkaisuja kotimaan markkinoiden taantumakierteen kääntämiseen. Näille t&k-hankkeille tarvitaan elvytyspaketista rahoitusta.

Edellinen opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) esitti jo keväällä 2008 ammattikorkeakoulujen t&k-rahoitukseen 20 miljoonaa euroa, valitettavasti silloin vielä ei valtiovarainministeriössä ollut riittävää tukea asialle. T&k-panoksen kasvattamista on esittänyt myös tiede- ja teknologianeuvosto selonteossaan. Nyt on sen aika.

Taantuman torjunnassa tarvitaan rohkeaa investointia uusiin ja ennakkoluulottomiin toimintamalleihin, jotka korkeakoulut ja yritykset toteuttavat yhteistyössä.

Teksti
Ritva Laakso-Manninen
(SK 6/2009; ilm. 6.2.2009)