Kuntauudistus on tehtävä siten, että se parantaa työn tuottavuutta

Profiilikuva
hallitus
Teksti
Risto E.J. Penttilä

Suomi on puun ja kuoren välissä. Elvyttää emme voi, koska emme halua luopua AAA-luottoluokituksesta. Veroja emme voi nostaa, koska emme halua hidastaa kasvua. Leikkauksia tarvitaan, mutta jos ne ovat rankkoja, nekin hidastavat kasvua. Mitä siis hallituksen pitää tehdä?

Hallituksen maaliskuisessa menokehysriihessä on tarkoitus päättää toimenpiteistä, joilla tasapainotetaan julkistaloutta. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hallitus suunnittelee tuntuvia verojen kiristyksiä ja myös menoleikkauksia.

Julkistalouden kestävyydestä huolehtiminen on tärkeä asia, mutta nyt ei ole oikea aika heikentää yksityissektorin toimintaedellytyksiä veronkiristyksillä. Kiristykset leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa ja heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä.

Uutena uhkana talouteemme on syntynyt kilpailukyvyn puutteesta johtuva kauppa- ja vaihtotaseen kääntyminen alijäämäiseksi. Euroaikana tätä alijäämää ei voida hoitaa entiseen tapaan devalvaatiolla. Ainoa keino on kilpailukyvyn palauttaminen, johon veronkiristykset sopivat erittäin huonosti. Maailmasta ei löydy yhtään taloutta, joka olisi kääntynyt nousuun veronkiristysten avulla.

Jos veronkiristyksiin kaikesta huolimatta päädytään, tulisi niitä tehdä vasta kasvun ollessa vahvaa. Silloin olisi huomioitava, että kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja ovat kiinteän omaisuuden verottaminen sekä arvonlisävero.

On huomioitava, että omistamisen verotus on Suomessa tänään raskaampaa kuin korkotuottojen. Tämä johtaa yritysten velkaantumiseen ja investointien vääristymiseen. Yhä useampi yrittäjä myy firmansa ja ryhtyy kiinteistösijoittajaksi. Tällä tavalla ei Suomen taloutta pelasteta.

On syytä panna merkille myös, että kilpailu yritysverotuksella on saapunut Pohjois-Eurooppaan: yhä useampi yrittäjä perustaa yrityksensä Viroon ja Ruotsi tiettävästi harkitsee yhteisöveron laskemista.

Tässä vaikeassa taloustilanteessa on tehtävä rohkea rakenteellinen irtiotto. On tehtävä jämäköitä päätöksiä, jotka edistävät talouskasvua, parantavat työllisyyttä ja lisäävät kilpailukykyä. Kun nämä ratkaisut tehdään nopeasti ja riittävän tehokkaasti, verotulojen kasvu ja menojen pienentyminen parantavat julkistalouden tasapainoa.

Nopea tapa saada talouteen vauhtia on pk-yrityksiin kohdistuva kasvukannustin. Suomen yrittäjät on esittänyt, että vuosina 2012-2015 tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettama nostettaisiin 80 prosenttiin. Ehdotus kannattaa toteuttaa. Se panee sijoituksiin vauhtia. Hallituksen tulee myös panna toimeen Jorma Elorannan ja Matti Alahuhdan työryhmän keskeiset esitykset. Jos näin ei tapahdu, ajelehdimme ajopuuna maailmantalouden vaarallisessa virrassa.

Julkistalouden tasapainon kestävä parantaminen edellyttää voimakkaita rakenteellisia uudistuksia. Työn tarjonta on saatava lisääntymään ja sitä kautta huoltosuhde parantumaan. Ruotsi on päässyt parempaan työllisyysasteeseen kepillä ja porkkanalla. Sama resepti toimisi myös Suomessa. Edessä on välttämättä työurien pidentäminen. Ikääntyvän, oman työikäisen väestön vähentyminen vaatii korvaajaksi työperäistä maahanmuuttoa.

Toinen välttämätön rakenteellinen uudistus on kuntareformi. Se on vietävä määrätietoisesti maaliin. Kuntauudistus on tehtävä siten, että se parantaa työn tuottavuutta. Viiden vuoden irtisanomissuojaan täytyy puuttua sekä tuottavuuden että yleisen moraalin takia. Ei ole oikein, että verorahoilla pidetään yllä virkoja, joita kuntien yhdistymisen jälkeen ei enää tarvita.

On tärkeätä saada aikaan talouteen positiivinen kierre, jota ei synny ainakaan silloin, jos julkistaloutta nykytilanteessa paikataan verotusta kiristämällä.