Kun Honkarakenne ja Abhasia yhteistyösopimuksen kirjoittivat

Profiilikuva
Abhasia
Teksti
Susanna Niinivaara
Kirjoittaja on lehdistövirkamies Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Tapasin Sotšissa venäläisen matkaoppaan, joka suomalaisen kohdatessaan muisteli mielellään menneitä. Nainen oli toiminut oppaana jo Neuvostoliiton aikaan.

Opas naureskeli suomalaisia miesporukoita, jotka kysyivät heti saavuttuaan lyhintä tietä baariin. Jotkut viettivät koko lomansa viereisessä Suhumissa, mutta opas epäili heidänkin ajatelleen, että Sotšissa ollaan, niin lähekkäin kaupungit sijaitsivat. Sama laiskana aaltoileva Mustameri, sama Neuvostoliitto.

Ihan helppo ei vieläkään ole ymmärtää, mitä paikkoja maailmassa Abhasia ja sen pääkaupunki Suhumi oikein ovat. Tämän sai hiljattain huomata Honkarakenne.

Maaliskuun loppupuolella abhasialaiset uutislähteet kertoivat, että Honkarakenne ja Abhasia ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Abhasialaiset hehkuttivat ulkomaalaisen yrityksen tuloa mailleen.

Sopimuksen allekirjoitustilaisuus oli Moskovassa. Valokuvassa pöydällä seisoivat pienet Suomen ja Abhasian liput. ”Maailmankuulu Honka on yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka tulee Abhasiaan”, kommentoi maan Venäjän-lähettiläs Igor Ahba.

Sopimuksen allekirjoittivat Abhasian Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Oleg Bartsits ja Honkarakenteen myyntijohtaja Risto Kilkki.

Uutinen levisi, ja pian peliin puuttui Georgia. Se vaati selvitystä Hongan touhuista.

Pikakertaus: Kun Neuvostoliitto hajosi, Abha­siasta tuli osa itse­näistä Georgiaa. Elokuussa 2008 Venäjä ja Georgia sotivat Etelä-Ossetiassa.

Sodan jälkimainingeissa Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetia­n itsenäisyyden. Venäjän esimerkkiä seurasivat Nicaragua, Venezuela, Nauru, Tuvalu ja Vanuatu. Georgia ja suurin osa maailmaa (kuten Suomi) ovat yhä sitä mieltä, että Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat osa Georgiaa.

Rautalangasta vääntäen: Abhasia on statukseltaan kiistanalainen paikka maailmankartalla.

Georgia tulkitsi Honkarakenteen tekemiset Suomen valtion näkemykseksi. Ajatus on kulkenut näin: Onko Suomi tunnustamassa Abhasian itsenäisyyden?

Alueen, joka Georgian näkökulmasta on Venäjän miehittämä? Georgia ei hyväksy kauppoja Abhasian kanssa, sillä se ei tunnusta sen hallitusta.

Abhasian mielestä taas Georgia on vihollinen ja väärässä.

Pian Georgian varaulkoministeri Nino Kalandadze kertoi, että ”Georgia on vastatoimillaan onnistuneesti estänyt suomalaisen Honka-yrityksen toiminnan miehitetyssä Abhasiassa.”

Honkarakenne on harmissaan. Se on helppo ymmärtää; ei tämä ole hyvää julkisuutta. Yhtiö korostaa, ettei se halua sotkeentua politiikkaan vaan myydä ekologisia hirsitaloja.

Uutisoinnissa on Honkarakenteen toimitusjohtaja Mikko Jaskarin mukaan ollut epätarkkuuksia. On kerrottu Honkakenteen investoinneista ja jopa edustuston avaamisesta Abhasiaan. Sellaisesta ei ole sovittu.

Jaskarin mukaan mitään sopimusta Abhasian alueen (saati itsenäisen valtion) kanssa ei ole tehty. Totta on se, että Honkarakenne solmi Moskovassa jälleenmyyjäsopimuksen Abhasiassa toimivan säätiön kanssa eli säätiöllä on oikeus myydä Honkarakenteen puurakennepaketteja. Säätiön nimeä Jaskari ei muista.

Honkarakenne tutustui messuilla säätiön edustajaan, joka kertoi aikeista rakentaa lomakeskuksia. Jaskarin mukaan missään vaiheessa ei ajateltu, että talojen toimittaminen Abhasiaan olisi sen oudompaa kuin vaikkapa Ranskaan.

Pulma on siinä, että Abhasiassa toimivan säätiön tai yrityksen tai jälleenmyyjän kanssa on mahdotonta toimia ilman, että se vähintäänkin näyttää kannanotolta Abhasian statukseen.

Abhasian näkökulmasta Honkarakenne on nyt Abhasian ystävä. Georgian näkökulmasta taas Abhasian ystävät ovat Venäjän miehityksen kannattajia.