Tekniikkaa on, entä ymmärrystä?

Ihmiskunta muuttaa ilmastoa tuhoisasti, heikentää syömisillään terveyttään ja ympäristönsä elinkelpoisuutta, hävittää kasvi- ja eläinlajeja ja muuttaa arvokkaat luonnonvarat tavaroiksi, jotka päätyvät täyttämään kaatopaikkoja tai jätevoimaloita. Mursu­parat sekoavat jäätiköiden sulamisesta ja suunnistavat kuoleman kielissä väärille vesille. Miten humanistinen tutkimus ja koulutus voi kantaa vastuuta ja kääntää osaltaan kehitystä parempaan?

Tiedossa on, etteivät humanistit kehitä uusia energiamuotoja tai hiilineutraaleja elintarvikkeita tai nukutusnuolia mursujen pelastamiseksi.

Tämän perusteella äkkiväärimmät ajattelijat ovat ehättäneet ehdottamaan, että humanistisia tiedekuntia voisi hyvin supistaa, ellei peräti lakkauttaa hyödyttöminä. Onneksi tähän ei ole lähdetty missään.