Katoavaa maisemaa etsimässä - murroksessa oleva maaseutu

Profiilikuva
Teksti
Mirva Kakko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maaseutu muuttuu eikä entisenlainen maatalous kannata. Maalle täytyy löytää uusi tarkoitus.


Lapsuudessani kylä oli kaunis ja vehreä maaseutukunta. Maanteitä reunustivat hoidetut pellot, joilla lehmät paikka paikoin laidunsivat. Talot hankkivat elantonsa maitotilallisina tai lihataloudella. Kun Suomi liittyi EU:hun, raskas byrokratia ja tukijärjestelmän muutos ajoivat suurimman osan kylän viljelijöistä luopumaan eläimistään.

Jo pitkään minua on vaivannut lapsuuden kylässä ja maisemassa tapahtunut muutos.

Tullakseen toimeen muuttuneessa maatalousjärjestelmässä, olisi ollut pakko laajentaa toimintaa, jonka suurin osa pienviljelijöistä koki liian haastavaksi. Rahaa ja resursseja moiseen ei ollut. Viljelijät jatkavat maataloutta viljelemällä muutamaa peltohehtaaria, mutta entisenkaltaista toimintaa on jäljellä vain harvalla. Viljeltyä rehua ja viljaa on myös hankala käyttää tai myydä, koska eläinten pitäjiä ei ole enää kunnassa jäljellä kuin muutamia. Viljat viljellään, paalataan pyöräpaaleihin ja paalit jätetään nököttämään pellonpientareelle.

Tein blogissani muutaman päivän mittaisen kuvallisen tutkimusmatkan lapsuuteni kylään, Yli-Iin Karjalankylään. Kohteenani oli muuttunut maaseutu ja sen pienviljelijät.

Kylään on rakennettu uusia taloja, joilla ei ole entuudestaan yhteyksiä kylään tai kyläläisiin. Muuttuuko maaseutu rauhallista asuinpaikkaa etsivien ihmisten tyyssijaksi, jossa maataloudella ei ole mitään asemaa? Ja kuinka käy maiseman?
Yli-Iiin kunta liittyy vuodenvaihteessa Ouluun. Kunta lakkaa olemasta itsenäisenä, mutta kuinka käy maaseudun? Vaikka nimet vaihtuvat, maa ei katoa. Omasta maasta tuleva ruoantuotanto ei ole enää kaikille arvo.
On ehdotettu, että maanviljelijöille maksettaisiin siitä, että he viljelevät peltoja ja pitävät eläimiä maaseudun maiseman säilyttämiseksi.

Katoavaa maisemaa etsiessäni löysin murroksessa olevan maaseudun. Ymmärsin, että ”lapsuuden maisema” on mentaalinen rakenne, jonka ei sallisi muuttuvan. Sen kuuluisi olla samanlainen kuin niinä kauniina ja kuumina 80-luvun intiaanikesinä ja runsaslumisina talvina.

Lue kuvablogin muut osat

Ilmoita asiavirheestä