Jumalaa tuskin on -mainos on uskonnon kannalta hyvä juttu

Profiilikuva
ateismi
Teksti
Juho Salminen

Moniko muistaa YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman, jolla haluttiin uskontojen herjaaminen ihmisoikeusrikkomukseksi? Siitä kävi vilkas keskustelu tälläkin saitilla. Nyt aihe on palannut, sillä tänään linja-autojen ateismimainoksista kanneltiin Mainonnan eettiselle neuvostolle.

Reaktio on odotettu mutta lyhytnäköinen. Nyt ei tarvita puhetta mainoksista vaan itse asiasta, uskosta.

Jumalaa tuskin on -kampanja
Vapaa-ajattelijain Liiton ja Humanistiliiton mainos linja-auton kyljessä Helsingissä kesäkuussa 2009. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Kirkko tuskailee pienenevän jäsenmäärän kanssa. Ongelma tuntuisi olevan sekin, että entistä useampi käyttää kirkkoa vain juhla-automaattina – kasteet, ripit ja avio samasta talosta. On siis uhka, että kirkon ”ydinosaamisalueesta” – uskosta – on tulossa toissijainen asia.

Juuri tästä syystä bussikampanja on paikallaan. Se yrittää haastaa ajattelemaan. Kirkon kannalta riski on, että ajattelun tuloksena yhä useampi päätyy samaan tulokseen vapaa-ajattelijoiden kanssa. Mutta mitä sitten – sekin on parempi lopputulos kuin hengetön välitila.

Sillä jollain tavalla olevaisuuden peruskysymyksen ihmettely ihmisen luonteeseen yhä kuuluu. Vaikea uskoa, että se olisi muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Kristian Smeds totesi osuvasti vuosi sitten SK:n sivuilla: ”Rakkaus, kuolema ja Jumala. Sillä triangelilla mennään. Ne on elämän perusvietit, ja niistä peruspalikoista se vääntyy.”

Näistä palikoista rakkaus ja kuolema ovat jatkuvasti esillä, jumala – isolla jiillä tai pienellä – vähemmän.

Jotain yritystä sentään on. Linja-autokampanjan lisäksi aiheen on ottanut esiin Jorma Hynninen. Hän puhuu SK:n haastattelussa syntisten kirkosta.

Jos ainoa reaktio on kantelu Mainonnan eettiselle neuvostolle, kertooko se siitä, että vapaa-ajattelijat ovat osuneet oikeaan?