Taloustaitojen parantaminen on tulevan hallituksen tehtävä
Puheenvuoro: Kasvava talousongelmien määrä kertoo selvästä taito- ja vaatimustason epäsuhdasta, kirjoittavat Olli Rehn, Sari Lounasmeri ja Piia-Noora Kauppi.
Suomalaisten taloustaitoja on kohennettava järjestelmällisesti. Kasvava talousongelmien määrä kertoo selvästä taito- ja vaatimustason epäsuhdasta. Helpointa taloustaitojen kohentaminen on nuorten ikäluokkien kohdalla, sillä heidät tavoittaa opinahjoista. Kaikille koulutusasteille olisi syytä lisätä konkreettista, oman talouden hallintaan liittyvää opetusta.
Asiassa on onneksi menty eteenpäin, sillä nykyisin taloustaitoja opetetaan jo alakoulun neljännestä luokasta lähtien osana yhteiskuntaoppia. Tämä ei kuitenkaan riitä. Opetusta tarvitaan lisää.
Lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Opiskelijaryhmistä ammattikoululaisille kasaantuu Kelan tilastojen perusteella eniten ongel- mia opintolainan takaisinmaksussa. Alustavien kaavailujen perusteella lisäpanostuksia toisen asteen talousopetukseen ei ole silti tulossa.
Opettajat itse eivät luota nykyisen opetuksen riittävyyteen. Talous ja nuoret TAT julkaisi talvella opettajien parissa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan vain kolmasosa opettajista on sitä mieltä, että oma koulu tarjoaa oppilaille riittävät talousosaamisen valmiudet.
Tällä hetkellä moni taho tekee hyvää työtä talousosaamisen lisäämiseksi. On esimerkiksi erilaisia maksuttomia opetukseen hyödynnettäviä materiaaleja, nuoria talousosaamisen pariin innostavia ohjelmia ja kilpailuja, talousongelmissa ole- vien nuorten vapaaehtoista tukemista sekä opettajien täydennyskoulutusta.
Talousosaamisponnisteluja ei kuitenkaan valtakunnallisesti koordinoida riittävästi. Useat talousosaamisprojektit alkavat samasta perustehtävästä: selvitystyöstä, kuka tekee mitäkin ja kenenkin kanssa. Hetkellisesti kuva kirkastuu, mutta projektin päättyessä tilanne palaa ennalleen. Tässä asiassa olemme jääneet naapurimaitamme jälkeen.
OECD-maat ovat jo usean vuoden ajan korostaneet jäsenmaidensa kansalaisten talousosaamisen tärkeyttä. Yhdeksi välineeksi OECD on suositellut kuhunkin maahan kansallisen taloustaitostrategian luomista. Siihen kuuluu olennaisena osana talousosaamista ohjaavan tahon määrittäminen. OECD:n vuoden 2015 tilastojen mukaan kansallinen taloustaitostrategia oli käytössä tai aktiivisesti suunnitteilla 59 maalla. Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa strategia on jo käytössä. Suomessa asiasta ei vielä ole suunnitelmaa.
Mitä sitten pitäisi oppia?
Menojen ja tulojen tasapainossa pitäminen ja oman rahankäytön hallinta ovat perusta, josta lähteä liikkeelle. Säästämisen ja sijoittamisen taidot kulkevat käsi kädessä.
Oman elämän vakuuttamisen perustaidot ovat tärkeitä, sillä ilman vakuutusta vesivahingon tai vakavan matkatapaturman kohdalla voi ajautua taloudelliseen ahdinkoon.
Kyky tunnistaa huijauksia verkossa on kansalaisen perustaitoja. Taloustaitoihin liittyy myös omistajuuden ymmärtäminen: miten esimerkiksi kotitaloudet voivat olla yritysten omistajia ja millaisia oikeuksia sekä yhteiskunnallista päätösvaltaa omistajuuteen liittyy.
Talousopetuksen lisäämiselle on jo laaja kannatus. Nyt on aika toimia. Kansallisen talousosaamisstrategian luominen ja talousopetuksen lisääminen olisi hieno saavutus hallitukselle.