Epädemokraattinen kuntauudistus: Kokoomus kadotti parlamentarismin

Profiilikuva
Eero Heinäluoma
Teksti
Tapani Tölli

Suomen Kuvalehdessä (SK 46/2011) oli kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Jan Vapaavuoren haastattelu. Siinä hän kummeksui eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd) puheita, kun tämä ehdotti, että oppositio otettaisiin mukaan kuntauudistuksen valmisteluun.

Vapaavuori totesi: ”On itsestään selvää, että puhemies tietää uudistuksen vesittyvän, jos oppositio tulisi mukaan. Puhemies tietää myös, että hallitusohjelmaa tehtäessä nimenomaan sovittiin, että uudistus viedään läpi hallituksen voimin eikä parlamentaarisesti. En voi olla hämmästelemättä Heinäluoman puheita.”

Nyt on syytä kummeksua puolestaan Vapaavuoren puheita. Runsas vuosi sitten erityisesti kokoomus ja myös Sdp, joka silloin oli oppositiossa, esittivät, että tulisi asettaa parlamentaarinen komitea kuntalain kokonaisuudistusta varten. Tästä syntyi laaja yhteisymmärrys. Myös Suomen Kuntaliitto otti asian puolesta voimakkaasti kantaa.

Paras-hankkeen selonteon eduskuntakäsittelyn yhteydessä kokoomuksen ryhmäpuhuja Tapani Mäkinen totesi kesäkuussa 2010: ”Jotta kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa tulisi määritellyksi, parlamentaarisen kuntakomitean perustaminen on tarpeen. Näin saamme vietyä Paras-hankkeen henkeä palveluiden uudistamiseen ja lainsäädäntöön.”

Alkusyksyllä 2010 nimitin tuoreena kuntaministerinä virkamiestyöryhmän kartoittamaan kuntalain kokonaisuudistuksen tarpeita. Valmistelu tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä silloisten hallituskumppanien, samoin opposition ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

Kokoomus ei missään vaiheessa ilmaissut mitään poikkeavaa ajatusta valmisteluun. Periaatteena oli myös se, että eduskuntavaalien tuloksen mukaan komitean kokoonpanoa olisi voitu tarvittaessa muuttaa.

Kun perusteellinen selvitys- ja kartoitustyö oli tehty ja komitea oli valmis asetettavaksi, kokoomus ilmoittikin yllättäen, että he eivät suostukaan. Kun kysyin perusteluita, ministeri Jyrki Katainen sanoi heidän tulleen tähän ajatukseen vasta vähän aikaa sitten ja pahoitteli, että he nyt vasta päättivät. Niin minäkin pahoittelin.

Vein asian hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokuntaan, jotta asiasta saadaan näkemykset kirjattua. Ministerivaliokunnassa kokoomus (Vapaavuori ja Suvi Lindén) jäi yksin vastustamaan komitean asettamista keskustan (Tölli ja Mauri Pekkarinen), vihreiden (Tuija Brax) ja rkp:n (Astrid Thors) puoltaessa komitean asettamista.

Kokouksen jälkeen, kun asiasta oli normaalin menettelyn mukaan tiedotettu, ministeri Vapaavuori halusi kuitenkin vahvoja sanankäänteitä käyttäen saada kokouksen pöytäkirjaan täsmennettäväksi, että kokoomus ei vastusta parlamentaarisen komitean asettamista vaan että he ”esittivät komitean asettamista heti vaalien jälkeen”. Täsmennys tehtiin.

Vaalit tulivat ja menivät. Parlamentaarisen työn kohtalo näkyy Vapaavuoren omassa lausunnossa. Todettakoon, että hän oli hallitusneuvottelujen kuntatyöryhmän keskeinen toimija.

Monet nykyisten hallituspuolueiden edustajat, myös kokoomuksesta, ovat pitäneet valitettavana, että parlamentaarinen työ ei käynnistynyt, ja käyneet tämän myös henkilökohtaisesti sanomassa. Yleensä suuret ja kauaskantoiset uudistukset on yhteiskunnassamme tehty parlamentaarisella valmistelulla.

Syksyn aikana kunta-asioita on erityisesti kokoomuksen johdon toiminnan myötä kärjistetty ja politisoitu. Uusia kuntarakenteita suunnittelevat kovalla kiireellä virkamiehet valtiosihteereiden ohjauksessa samalla kun pääministeri Katainen paimentaa omia kuntapäättäjiään uudistuksen taakse, vaikka siitä ei ole olemassa vielä esitystä.

Kauaskantoisen hankkeen vaikutukset huomioiden pidän valittua menettelytapaa epädemokraattisena ja poliittiselle perinteellemme vieraana.