Maan tapa

Elina Knihtilän mukaan myös eripuran välttelyä voi pitää korruptiota, kirjoittaa Tyyne Pennanen.

Profiilikuva
Toimitukselta
Teksti
Tyyne Pennanen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
2 MIN

Mikä on korruptiota? Tätä jäin pohtimaan, kun olin haastatellut näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilää Suomen Kuvalehteen.

Yleensä korruptio liitetään rahalahjuksiin, mutta Knihtilä puhui haastattelussa siitä, miten itse kukin meistä voi mukavuudenhalustaan jämähtää omaan kuplaansa ja tehdä asioita niin kuin on aina tehty.

Se on tavallaan mielen korruptiota.

Knihtilän ajattelu juontaa Koneen Säätiön rahoittamaan ja vuonna 2019 alkaneeseen kolmevuotiseen poikkitieteelliseen tutkimushankkeeseen. Siinä pyrittiin tunnistamaan ja torjumaan suomalaista korruptiota, joka nähtiin ryhmädynaamisena ilmiönä.

Hankkeessa perehdyttiin Tavistock-instituutin ryhmädynamiikan oppeihin, ja sitä veti psykiatrian erikoislääkäri Anja Salmi. Yksi hankkeen jäsenistä oli Aki-Mauri Huhtinen, joka toimi tuolloin Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen professorina ja johtajana. Hän suositteli Knihtilää ryhmään. Kurssi ei liittynyt Taideyliopistoon, vaan oli Knihtilän oma projekti.

”Hankkeessa on hieno ajatus, johon uskon. Kaikki ryhmän toiminta, joka ei palvele perustehtävää, on korruptiivista toimintaa”, Knihtilä sanoi.

Hän antoi esimerkin. Jos joku tulee sanomaan hänelle, että Teatterikorkeakoulussa koulutetaan näyttelijöitä vanhanaikaisesti ja jos hän asiaa arvioimatta vastaa, että ”näin on aina tehty”, se on korruptiivista toimintaa.

Vuonna 2022 Knihtilä osallistui kansainväliselle ryhmädynamiikkakurssille, joka oli osa tutkimushanketta. Tavistock-instituutin kurssi järjestettiin Lontoossa.

Knihtilä kuvaili haastattelussa itseään diplomaattiseksi ja perusluonteeltaan kiltiksi. Hän sanoi, että on aina halunnut estää konflikteja ja ajatellut, että se on hyvä asia, mutta Lontoossa hän oivalsi, että kolikolla on kääntöpuoli.

”Olenkin tehnyt sitä sen takia, että meillä olisi kivaa ja mukavaa, enkä sen takia, että jokin asia ratkeaisi.”

Eikä piirre Knihtilän mielestä ole vain hänen ongelmansa, vaan siitä kärsii koko maa.

”Suomalaisessa toimintakulttuurissa pelätään konflikteja tosi paljon ja sitä, että me olemme eri mieltä asioista.”

Tyyne Pennanen on kulttuuriaiheisiin erikoistunut toimittaja.

Lue juttu

Samalta kirjoittajalta

Ilmoita asiavirheestä