Connecticut, media ja murhenäytelmä: Jo sanavalinta on vastuunpakoilua
Se, mitä Newtownissa Connecticutissa tapahtui 14. joulukuuta 2012, ei ollut tragedia.
Tragedia on jotain, joka yllättää, kohtalo, onnettomuus, huono arpa. Niinkö me mediassa ajattelemme muistakin ihmisvihan purskeista, menneistä ja tulevista?
Jo sanavalinta on vastuunpakoilua. Mediahan vain kertoo. Ei juuri ennusta eikä varsinkaan pyri vaikuttamaan asioihin muuten kuin ehkä epäkohtia paljastamalla. Nehän ovat ne toiset instituutiot, jotka hoitavat maailman muuttamisen.
Siinä media toimii kuin valokuvaaja, joka kuvaa liukastelevia jalankulkijoita sen sijaan, että varoittaisi seuraavia tulijoita petollisesta kohdasta.
Media on osa yhteiskuntaa, joten se on myös osa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemista.
Journalistin ohjeisiin voisi mahtua maininta julkisuushakuisten rikollisten käsittelystä mediassa. Tulevat joukkomurhaajat olkoot nimettömiä ja kuvattomia. Mitä sitten, jos ”kaikki” kuitenkin tietävät heidän nimensä sosiaalisen median kautta. Jonkun on oltava mielipidejohtaja, näyttävästi oltava näyttämättä.
Hienotunteisuus väkivaltaisen kuoleman edessä saisi vähän löystyä. CNN teki Newtownissa murhatuista pikkulapsista julkisen muistogallerian. Ehkä seuraava teurastajakandidaattikin miettii, ansaitsivatko he sen vihan, joka heihin kohdistettiin.
Teinipoikien pitäisi voida löytää kiinnostavaa mediasisältöä netistä. Tyttömedia kukoistaa, mutta poikiakin taatusti askarruttaa moni asia. Parhaat vinkit netin sotapeleihin! (Ja nyt kun meillä on huomiosi:) Pojat, jotka kirjoittavat runoja. Miten tyttöystävä hankitaan? Entä jos tykkäänkin pojista? Entä jos seurustelu/koulu/mikään ei kiinnosta pätkääkään? Faktat armeijasta. Onko runkkaamisesta haittaa? Kun mutsi/faija dokaa.
Ja vielä: yhteiskuntafilosofit ja sosiologit palstoille. Mitä mieltä ihmisyyden asiantuntijat ovat masennuksen yhteiskunnallisista syistä, ihmisten tarpeellisuuden tarpeesta, väkivaltakulttuurista, talousjärjestelmän vaikutuksista ajatusmaailmaan, yksityisyydensuojan palvonnasta…?
Jos media on todella sitä mieltä, että joukkomurhissa on kyse vain yksilön valinnoista, media on osa tragediaa. Maailman kokoista tragediaa.