Täällä Pohjantähden alla
Laulaja Vesta inspiroituu Suomen historiasta ja taiteista. Väinö Linnan ja Peter von Baghin teokset ovat keskeisiä vaikuttajia.
4
MIN
Helsingin Teurastamolla on tapana syödä pitkään savustettua naudan rintaa. Nyt paikalla esiintyy laulaja, joka tuo mieleen noidan muinaissuomalaisen suohaudan yllä.
Kädet tekevät laajoja kaaria, yllä on paksusta kankaasta valmistettu dramaattinen kolttu. Värit ovat punainen ja musta.
Vesta Burman ilahtuu festivaaliesityksen kuvailusta. ”Ajatus on juuri täsmälleen se, mitä yritän hakea.”
Vesta-taiteilijanimellä esiintyvä artisti on rakentanut reilussa kymmenessä vuodessa itselleen suuren suosion, vaikka albumeita ei ole ilmestynyt vielä kuin kaksi.
Festivaalikiertueen mekko on suomalaisen suunnittelijan Julia Männistön Vestalle tätä kesää varten tekemä. Männistö on ommellut Vestalle esiintymisasuja vuodesta 2019.
”Ajattelimme sitä suunnitellessa vanhaa Suomi-kuvastoa, jotain mielikuvaa ryijystä.”
Esiintymisasu on Vestalle tärkeä. Kiertueella kulkee mukana siitä huolta pitävä oma stylisti, Aino Collin.
Mekosta saa voimaa, Vesta kertoo. ”Suuren kangasmäärän alle voi piiloutua. Siitä tulee rooliasu, joka tukee minua, kun otan haltuun isoa lavaa.”
Ahkerasti festivaaleilla kiertävän Vestan sesonki huipentuu elokuussa Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa. Keikkoja ei kuitenkaan ole määräänsä enempää, kymmenkunta.
Yksi syy valikoituihin esiintymisiin on jaksaminen, josta artisti on itse huolissaan, mutta myös se, että uutta kolmatta albumia ei kuitenkaan saatu valmiiksi ennen tätä kesää.
Vaikka ajat ovat muuttuneet, Vestan mukaan festivaalien järjestäjät painottavat yhä artisteja, joilta on talven aikana ilmestynyt uutta materiaalia.
”Menin mukaan Vain elämää -televisio-ohjelmaan, mikä sekoitti aikataulun. Toisaalta mietin, että olen hullu jos kieltäydyn. Tilaisuus oli niin mässy, että se oli otettava.”
Ohjelma kuvattiin alkukesästä, ja se tulee ulos syksyllä.
Vesta teki ohjelmaan kahdessa kuukaudessa kymmenen kappaletta. Ne poikkesivat juuri työn alla olleesta oman levyn materiaaleista.
”Olin uppoutunut Suomen taiteen historian pyörteisiin ja punonut monia lankoja tosi monimutkaisesti yhteen. Olin pää pyörällä, joten hetkeksi oli kiva vain innostua leikkimään kymmenen valmiin kappaleen kanssa.”
Vain elämää oli musiikin riemujuhlaa, Vesta kuvailee.
”Kuvausleiri oli sikahyvä kokemus ja kaiken vaivan väärti. Tanssittiin ja naurettiin ja kyllä, myös itkettiin.”
Uusi levy etenee kesän jälkeen. Jo nyt keikkojen ohjelmistossa on tulevan albumin kappaleita.
Dramaattisimmalla niistä ei ole vielä nimeä.
”Sinä lupasit olla ystävä mulle, mutta petturi sinä olit ja petturin leima lepää sinun kasvoillasi”, Vesta laulaa. Inspiraation lähteitä ovat olleet Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja sen ensimmäinen elokuvaversio.
”Tuottajani Jori Roosberg vinkkasi minua katsomaan Edvin Laineen elokuvan. Se oli mieletön, rakastin kaikkea siinä, ja juuri sieltä löysin nuo sanat.”
Kohtauksessa laulava mies istuu pirtissä ja antaa itselleen rytmiä reittään taputtamalla. Kappaleen alkuperästä ei juuri tiedetä. Vestan mukaan se ei ole Linnan kirjasta.
”Omin sen koko biisin kuitenkin osaksi kappalettani.”
Suomalaisuuden mielikuvaa rakentanut Väinö Linnan romaani vetoaa laulajaan historiallisten kerrostumien mutta myös kirjailijan taiteilijakuvan vuoksi.
”Linna on sanonut, että ei olisi ruvennut kirjoittamaan, jos ei olisi ollut sotaa. Samaa on sanonut Tove Jansson Muumien piirtämisestään. Hirveitä asioita, mutta ne saavat myös ajattelemaan taidetta, miten tärkeää se on kovina aikoina.”
Vesta kertoo itse turvautuneensa taiteeseen ahdistuttuaan koronasta ja ilmastokriisistä.
”Olen etsinyt taiteesta sekä reittiä paeta että vastauksia.”
Tärkeimmäksi lähteeksi uuden luomisessa Vesta kertoo Peter von Baghin Sinisen laulun. Kirja perkaa Suomen taiteiden tarinaa. Lukeminen on hidasta, sillä Vesta harhautuu tekemään tutkimuksiaan teoksen pohjalta.
Myös murre- ja kaskukirjat, joita Väinö Linna käytti Tuntematonta sotilasta kirjoittaessaan, ovat kuluneet lauluntekijän käsissä.
”Suomalainen kulttuuri on runsas. On tärkeää nähdä, millaiset askelmat sen jalanjälkiä ovat historian kuluessa jättäneet.”
Vesta on etsiytynyt myös kauemmas.
”Kalevala on vaikea, kun se on enemmän karjalaisuuden historiaa. Voiko sitä nähdä suomalaisena historiankirjoituksena, ehkä ei.”
Vesta lukee mieluummin sisarteosta, Elias Lönnrotin Kanteletarta.
”Suomen kieli on minulle tärkeä ja Suomi on kotimaani. Haluaisin, että Suomessa ihmiset voisivat hyvin. Siihen suuntaan ei olla kuitenkaan menossa.”
Vesta ei halua olla poliitikko. Taiteilijana hänellä on kuitenkin mahdollisuus käyttää omaa ääntään myös yhteiskunnallisesti.
”Vaatii pitkän ajan, että ne asiat, jotka nyt romutetaan, saadaan taas korjattua.”
Vesta esiintyy Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella 25.7.