25 vuotta sitten
EU:hun liittymisen ja Nato-jäsenyyden välinen ero on ulkoministeri Tarja Halosen mielestä olennainen. EU-jäsenyys ei lisää jännitteitä eikä horjuta turvallisuuspoliittista tasapainoa Pohjolassa.
”Nato-jäsenyys olisi isompi kerta-askel kuin liittyminen EU:hun”, Halonen sanoo, mutta korostaa samaan hengenvetoon, että Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon siitä huolimatta, mitä mieltä Venäjä asiasta on. Sama koskee Halosen mukaan Baltian maita.
”Baltian mailla on oikeus liittyä Natoon”, Halonen painottaa Etyjin periaatteiden mukaisesti.
Halonen tietää hyvin joidenkin Nato-maiden kannan, jonka mukaan Baltian maiden liittyminen Natoon voisi tapahtua samaan aikaan Suomen ja Ruotsin kanssa. Halonen pohtii ajatusta ääneen toisin päin: heikentyisikö Baltian maiden asema, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon ilman baltteja.
Vastaus on Halosen mielestä ”kyllä”.
Spekulointi sillä, että Naton itäraja kulkisi Suomen ja Ruotsin välistä ei ole Halosen mielestä ajankohtainen ”toistaiseksi”. Asiasta Ruotsi on ministerin mukaan tällä hetkellä samaa mieltä.
Halonen ei myöskään usko, että Ruotsi aiheuttaa jäsenhakemuksillaan enää yllätyksiä, ainakaan nykyisen hallituksen aikana. Moraalinen krapula EU-jäsenyyshakemuksen jälkeen on siihen liian paha.
SK 34/1998 Jyrki Karvinen: Ulkoministeri Tarja Halonen: Balteilla oikeus liittyä Natoon 21.8.1998.
Vuonna 1973
Vanhemmat ja varsinkin isä saattavat joutua ymmälleen toisestakin syystä: hänen pikkutytöstään tulee nopeasti nainen. Tästä muodostuu monelle isälle ongelma. Kuinka hänen nyt tulisi suhtautua lapseensa? Usein tässä vaiheessa isät jäävät – omasta mielestään viisaasti – sivuun. Näin ei saisi tapahtua. Juuri tuolloin tytöt tarvitsevat isäänsä.
Isä on 12–13-vuotiaalle tytölle ensimmäinen miesfiguuri. Isä on gentlemanni. Isä huomaa tyttärensä ja kohtelee häntä kuin naista. Muuten tytär hakee lohtua muualta.
SK 34/1973 Maarit Tyrkkö: ”Hyväksytkö aikuiset lapsesi?” 24.8.1973.
