Säästökuuri laittaa kulttuurilaitokset tiukille - freelancerit kärsivät
Taidelaitosten valtionavun leikkaukset kohdistuvat varsinkin freelancereihin, sillä kevään ohjelmistoista on jo päätetty.
Kansallismuseon verkolla peitettyä seinää Helsingissä marraskuussa 2011. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas) on päättänyt pienentää valtion ja kuntien ylläpitämien kulttuurilaitosten, teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuksia liki kymmenellä miljoonalla eurolla. Tämä on otettu järkyttyneinä vastaan taidelaitoksissa.
Kovimmat, kolmen miljoonan euron leikkaukset kohdistuvat Museovirastoon. Rahan väheneminen viidenneksellä on johtanut Museovirastossa yt-neuvottelujen aloittamiseen. Irtisanomisuhan alla on 60 työntekijää. Vaihtoehtona harkitaan myös henkilökunnan lomauttamista ja museoiden sulkemista.
Museoviraston lisäksi leikkausten kohteeksi joutuvat myös kuntien sekä yksityisten ja säätiöiden ylläpitämät noin kaksisataa museota. Niiden toiminnasta on lähtemässä viisi miljoonaa euroa.
”Museoilta leikataan nyt kahdella tavalla. Vähennykset ovat merkittävästi rankempia kuin muilla kulttuurinaloilla”, Museoliiton toiminnanjohtaja Kimmo Levä ihmettelee.
Kokemus on osoittanut, että kansalaisten kulttuurin tarve kasvaa vaikeina taloudellisina aikoina, mutta leikkaukset johtavat Levän mukaan vääjäämättä palvelujen vähentämiseen.
”Säästötoimet ovat vaikeita siksi, että 80 prosenttia museoiden menoista muodostuu kiinteistä kuluista, palkoista ja kiinteistöjen ylläpitokuluista. Nyt leikkaukset tehdään sisällöistä ja asiakkaille näkyvistä toiminnoista. Yt-neuvotteluille ei ole tarvetta, koska museoiden projekteissa on paljon freelancer-henkilökuntaa, jotka voidaan irtisanoa. Lisäksi museoiden aukioloaikoja joudutaan lyhentämään, pääsymaksujen poistamista ei voida enää ajatellakaan”, Levä luettelee.
Museoiden keskikoko on Suomessa pieni, ja Levä arveleekin, että kuntaliitokset johtavat myös museoiden yhdistämiseen.
”Tuloksen kannalta parempi keino olisi museoiden verkostoituminen. Tuolloin museot säilyttäisivät omaleimaisuuteensa ja niiden tehtävä paikallisidentiteetin vahvistajana säilyisi.”
Isompi muutos on museoiden siirtyminen verkkoon.
”Tähän asti näyttely on ollut ainoa käyttöliittymä museokokoelmiin, mutta nykyaikana museoihin pitäisi päästä myös internetin kautta. Uuden käyttöliittymän rakentaminen on kallista.”
”Pieni leikkaus, iso vaikutus”
Teattereille valtionosuuksien leikkaus tuli yllätyksenä. Ministeri Arhinmäen esittämän 1,3 miljoonan euron vähennyksen jälkeen valtionosuuksien piiriin kuuluvien teattereiden tuki laskee samalle tasolle kuin se oli viime vuonna. Vapaiden teatteriryhmien harkinnanvaraisiin avustuksiin leikkauksilla ei olla kajoamassa.
”Koska esityksestä ei ollut tietoa vielä alkusyksystä, jolloin teatterit päättivät kevään ohjelmistoista, todennäköisin leikkauskohde tulee olemaan freelancereiden palkat. Kärsijöiksi joutuvat tuolloin ne, joiden elämä on jo valmiiksi taloudellisesti epävarmaa”, Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi sanoo.
Erityisen hankala tilanne on niissä laitosteattereissa, joissa myös kaupungit joutuvat heikon taloudellisen tilanteen tai kulttuuripoliittisen tahdon puutteesta supistamaan tukea. Esimerkkinä Saarikivi mainitsee Varkauden, Kemin ja Kajaanin.
”Toivottavasti supistuksilla on mahdollisimman vähän vaikutusta ohjelmistopolitiikkaan”, Saarikivi sanoo.
Ikävänä Saarikivi pitää sitä, että leikkaukset ovat voimassa koko tämän hallituskauden ajan.
”Tietenkin kaikkien on osallistuttava leikkaustalkoisiin, mutta kulttuurimenojen osuus valtionbudjetista on niin pieni, että jo pienenkin leikkauksen vaikutukset ovat isoja. Mittasuhteet on pidettävä järkevinä.”
”Tärkeää on, että tuet palaisivat entiselle tasolle inflaatiotarkistuksineen mahdollisimman nopeasti.”
Wallin nosti tukia
Orkesterien valtionosuus on pienenemässä 250 000 eurolla. Lisäksi kulttuuriministeri esittää orkestereiden harkinnanvaraisten avustusten leikkaamista 35 000 eurolla.
”Kun kiinteät palkka- ja kiinteistökulut vievät 80 prosentteja orkestereiden budjeteista, kohdistuvat leikkaukset ensisijaisesti freelancereiden palkkoihin”, Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Aila Sauramo sanoo.
Vaikka 300 000 euron leikkaus orkestereiden 70 miljoonan euron yhteenlaskettuun budjettiin on pieni summa, sen merkitys on iso, koska jo sovitut palkankorotukset tarkoittavat miljoonan euron lisämenoja. ”Myös kiinteistökulut ovat nousseet”, Sauramo lisää.
Näin ollen leikkaukset kohdistuvat hänen mukaansa ennen muita freelancereihin myös orkestereissa. Sauramo tosin uskoo, että monet orkesterit ylittävät ensi vuonna budjettinsa, koska kevään ohjelmistot on lyöty lukkoon jo syksyllä.
”Kansainvälisen solistivieraan sopimuksen purkamisesta voi seurata suuremmat kulut kuin konsertin järjestämisestä.”
Viime hallituskaudella kulttuuriministeri Stefan Wallinin (r) onnistui nostaa kulttuurin tukia enemmän kuin yhdenkään hänen edeltäjänsä. Museoiden tuki kasvoi 97 prosentilla, elokuvan 70 prosentilla ja teattereiden 71 prosentilla. Oopperan tuki kohosi vähemmän, 17 prosenttia.
”Korotukset tarkoittivat sitä, että saimme kurottua kiinni valtionosuuteen aikaisempina vuosina syntyneen alijäämän. Valtionosuudet vastasivat todellisia kustannuksia ensi kerran sitten 1990-luvun aiheuttamien rajujen leikkausten” Aila Sauramo toteaa.
Lopullisesti vähennyksistä päättää eduskunta joulukuun alussa käsittelyyn tulevan valtion talousarvion yhteydessä.