Saako aikuinen virpoa?
Vastaajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.
Kuva Lehtikuva.
Pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulla. 1800-luvulta lähtien virpomiseen liittyi runsaasti muuntelua. Miten virpominen on muuttunut?
”Muinoin ainakin ortodokseilla oli vähän hartaampi tapa virpoa, kun taas luterilaisille se oli enemmän leikkiä. Tuolloin virpojina saattoi olla lasten lisäksi esimerkiksi humalaisia miehiä, jotka saivat palkaksi ryypyn tai aterian. Varattomat saattoivat saada varakkaammilta pienen avustuksen.”
Miksei enää saa virpoa aikuisena?
”Voi kai sitä vieläkin virpoa aikuisena, vaikka kyllä se nykyään on enemmän lasten karkkikiertue.”
Kenelle on soveliasta virpoa?
”Muinoin Karjalassa virvottiin lähinnä sukulaisille ja kummeille. Nykyisin virvotaan tuntemattomillekin.”
Mutta voisiko esimerkiksi virpoa pokkana koko Helsingin alueella?
”En tiedä, onko määritelty jotain tiettyä aluetta, jolla saa virpoa.”
