Päivän kuva: Mitä jäämies Ötzi opettaa 5000 vuotta vanhasta Espoosta?
Ötzin kirves. Kuva South Tyrol Museum of Archaeology.
Viisituhatta vuotta vanha muumio, jäämies Ötzi, tulee Espooseen. Tai itse muumio ei tule, mutta Ötzistä kertova näyttely avataan Espoon kaupunginmuseossa huomenna 4. syyskuuta.
Ötzi eli Alpeilla ja löytyi Italian Tirolista vuonna 1991. Tästä huolimatta muumio on auttanut tutkijoita päättelemään, millaista juuri Espoossa oli Ötzin aikoihin.
Tuolloin Suomen rannikolla asusteli kivikauden hylkeenpyytäjiä.
”Nuolenkärjet joita Ötzillä oli mukana, on tehty samalla tekniikalla kuin ne, jotka ovat löytyneet Puolarmetsän alueelta Espoosta”, sanoo museolehtori Ulrika Rosendahl.
Ötzi oli kuparikauden maanviljelijä-paimen, kun Suomessa elettiin enemmän hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta. Vaikka elinkeinoissa oli eroja, työvälineissä oli paljon yhtäläisyyksiä.
”Ötzin aineistosta näkee, kuinka välineet on kiinnitetty puu- tai sarvivarsiin. Meillä vain kivikärjet ovat säilyneet”, Rosendahl sanoo.
Lisäksi Ötzi käytti vaatteinaan samoja materiaaleja kuin pohjoiset pyyntikansat, nahkoja ja taljoja.
”Ötzin avulla näemme, mitä meiltä puuttuu ja voimme täydentää kuvaa. Ötzi antaa tuon ajan arkeologiassa kirjaimellisesti lihaa luiden ympärille.”
Muumion ja sen varustuksen avulla on saatu myös paljon lisätietoa siitä, miltä ihmiset noihin aikoihin näyttivät.
Espoo vuonna 3000 eKr.
Viidentuhannen vuoden takaa eteläisestä Suomesta on olemassa paljon arkeologisia löytöjä, Rosendahl sanoo.
Tiedetään, että Espoossa asutusta on ollut esimerkiksi nykyisen keskuspuiston alueella Puolarmetsässä, Espoon kartanon mailla ja Leppävaarassa.
Merenpinta oli noihin aikoihin kaksikymmentä metriä korkeammalla kuin nykyään. Monet nykyisin tunnetut asuinpaikat sijaitsivat silloin saarissa, melkein ulkosaaristossa, tai rannikolla.
”Puolarmetsässä asuinpaikka on ollut käytössä tuhat vuotta. Siellä hylkeenpyytäjillä oli hyvä suojainen saari”, Rosendahl kertoo.
Ötzin jälkeläisiä
Itse muumio makaa pakastimessa Bolzanossa Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa. Sitä tutkitaan jatkuvasti. Kehittyvän dna-tutkimuksen keinoin saattaa olla jopa mahdollista löytää nykyihmisistä Ötzin jälkeläisiä.
”Voi olla mahdollista, että löydetään joku tietty ihminen, joka on suorassa linjassa Ötzin jälkeläinen”, Rosendahl sanoo.
On myös mahdollista, että sulavat jäätiköt eri puolilla maailmaa paljastavat uusia arvolöytöjä, muitakin kuin ihmisruumiita. Esihistoriallinen ruumis vaatii kuitenkin paljon säilyäkseen.
Ötzi kuoli kesällä ja ruumis kuivui. Sitten ruumis jäätyi talvella ja jäi vuosien saatossa jäätikön alle – kuitenkin sellaiseen kohtaan, jossa jää ei musertanut tai siirrellyt ruumista pitkiä matkoja.
”Oli hyvää tuuria, että vuonna 1991 jäätikön sulaessa paikalle osui pariskunta, joka teki löydön. Aluksi he luulivat, että ruumis on peräisin 1920-luvulta”, Rosendahl kertoo.
Espoon näyttelyssä on suora videoyhteys Bolzanoon ja Ötzin jääkammioon.
Muualla netissä