Facebook rohmuaa ajan – kirjakauppiailla synkkä vuosi
Kirjojen myynnin lasku on jatkunut jo vuosia.
Kirjojen myynti ei sujunut odotetusti viime vuonna. Tulosta pudotti varsinkin joulumyynti. Joulu on ollut perinteisesti tärkein sesonki kustantamoille.
Kokonaismyynti laski viime vuonna vähän yli kaksi prosenttia. Mutta kaunokirjojen, lasten- ja nuortenkirjojen sekä tietokirjojen myynnit laskivat jopa 3–5 prosenttia Kirjakauppaliiton tuoreiden tilastojen mukaan. Kokonaismyyntiä nosti oppikirjojen myynnin kasvu neljällä prosentilla, pokkarimyyntikin kasvoi kahdella prosentilla.
”Yleisen kirjallisuuden myynnin lasku on jatkunut jo vuodesta 2008”, toteaa kustantaja Touko Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta.
”Jos ihminen viettää kaksikin tuntia päivässä aikaa facebookissa, missä välissä hän ehtii lukea tai elää muuta elämää.”
Siltala pitää Kirjakauppaliiton tilastoja riittämättöminä analyysin tekoon.
”Kirjakauppaliiton luvut koskevat vain isojen ketjujen myyntiä eivätkä välttämättä anna todellista kuvaa tilanteesta.”
”Talouden yleinen epävarmuus on pätevä syy mihin tahansa aina, varmasti myös tähän”, Siltala toteaa.
Myös Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio toppuuttelee tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä nyt julkaistun tilaston perusteella.
”Kirjakauppaliiton tilastot kertovat vain puolesta markkinoita.”
Liiton tilastoissa on vain isojen kirjakauppaketjujen myynti. Esimerkiksi pienet kirjakaupat ja osa netti- ja suoramyynnistä jäävät tilaston ulkopuolelle.
Myyntiä paremmin kuvaavat Kustannusyhdistyksen tilastot valmistuvat vasta huhtikuussa. Vuonna 2012 kirjojen myynti laski 7,5 prosenttia kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan.
”Mutta siinäkin luvussa on mukana vain kustannusyhdistyksen 115 jäsenkustantamon myynti.”
Kaiken kaikkiaan kustantamoja on noin kaksituhatta. Niistä suurin osa on tosin yhden kirjan kustantajia.
”Veikkaan, että todellisuus on Kirjakauppaliiton mukainen tai vähän huonompi. Tosiasia on, että kirjojen myynti laskee.”
Hälyttävä tieto on, että viime vuonna bestsellerlistalta, jolla on noin 120 nimikettä, on Vainion mukaan hävinnyt 400 000 kappaletta kirjamyyntiä. Vainio toimii myös Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
”Sekään ei kerro koko totuutta. Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan pokkarien myynti on kasvanut. Se tarkoittaa, että top20-listan ulkopuolelle jääneiden pokkarien myynti on kasvanut eli myynti jakaantuu tasaisemmin.”
Vuonna 2012 eniten putosi tietokirjojen myynti, 11,8 prosenttia. ”Nyt se on taas kasvussa”, Vainio iloitsee.
Vainio toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät lukemisen merkityksen sivistysvaltiossa. ”Arvonlisäveron nosto tässä tilanteessa olisi todella vahingollista kirja-alalla. Pikemminkin se pitäisi poistaa kokonaan kuten Englannissa ja Norjassa on tehty.”
Teoksen uusi toimitusjohtaja Nina Paavolainen ei pidä tilannetta katastrofina.
”Vapaa-ajasta taistellaan. Kirjojen myynnin lasku on jo trendi, ongelma on sama koko lukevassa maailmassa. Toisaalta esimerkiksi kaunokirjojen myynti on levinnyt tasaisemmin kärjen osalta.”
Enemmän Paavolainen on huolissaan Kirjakauppaliiton tilastoimien ”himolukijoiden” määrän vähenemisestä.
”Myös kirjakaupat ovat vähnetyneet. Isot ketjut ja varsinkin marketit keskittyvät kärkinimikkeiden myyntiin. Ison valikoiman ylläpitäminen hankaloituu.”
Myös Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju pitää pääsyyllisenä kirjojen myymmin laskuun televisiota ja sosiaalista mediaa. Hän pohti syitä kirjojen myynnin laskuun tammikuun Kiiltomato.netin pääkirjoituksessaan Löytyykö tälle kirjalle lukijoita?
”Tietoa ja inspiraatiota arkeen haetaan netistä. Tarinoita vyöryy koteihin lisääntyviltä kaapelikanavilta. Joulun hintaviin suosikkilahjoihin, tabletteihin ja älypuhelimin, sijoitetut rahat ovat poissa kirjoilta, vaikka niihin myöhemmin ladattaisiinkin e-kirjoja”, Harju kirjoittaa.
Pienenevät kirjaostot nakertavat hänen mukaansa jo käsitystä suomalaisista lukevana kansana. Hän arvostelee myös nimikkeiden määrää. ”Ylisuuri tarjonta” jätää hänen mukaansa varjoonsa monia hyviä kirjoja.
”Väestömäärältään tuntuvasti isommassa Ruotsissa julkaistaan melkein puolet vähemmän kirjoja kuin Suomessa, mutta kirjaostojen määrä on lähes kaksinkertainen. Suomen kokoisessa Norjassa ostetaan niin ikään tuplasti enemmän kirjoja kuin meillä.”
Ratkaisuksi tilanteeseen Harju esittää kirjojen arvonlisäveron alentamista. Suomessa se on 10 prosenttia, Ruotsissa vero on 6 prosenttia. Sähkökirjojen alv on peräri 24 prosenttia.
Myös kustantaja Silja Hiidenheimo Teoksesta pohtii kirjan roolia nettikirjoituksessaan Toisiin korkeuksiin.
Laatuun luottava Hiidenheimo kirjoittaa, että ”mikä kirjallisuuden tehtävä sitten onkin, ainakaan sen tehtävä ei ole olla pelkkä kauppatavara”.
Samalla hän arvostelee sitä, että kirjat eivät ole enää itseisarvo kaikille kustantajille, vaan niistä on tehty tuotteita.
Suomen Kuvalehti ja Otava kuuluvat molemmat Otava-konserniin.
Päivitetty 30.1.2014 klo 10.06: Korjattu Nina Paavolaisen nimi oikein.