Kahden maailman välissä
Anna Soudakovan (s. 1983) proosa on raikasta ja helppoa mutta teemoiltaan painavaa. Soudakovan toinen romaani Varjele varjoani kertoo kolmihenkisestä perheestä, joka muuttaa 1990-luvun alussa Pietarista Turkuun pakoon sekasortoista yhteiskuntaa ja epävarmuutta.
Ajat ja paikat täsmäävät Soudakovan omasta elämästään antamiin tietoihin. Esikoisromaani Mitä männyt näkevät (Atena, 2020) puolestaan perustui Soudakovan isoisän tarinaan.
Varjele varjoani kuvaa vuosia 1982–2022. Perheen tarina alkaa Georgin ja Veran kiihkeästä rakastumisesta. Georgi joutuu olemaan pitkä aikoja poissa kotoa tutkijantyönsä vuoksi, mutta Veralla ja Nina-tyttärellä on seuraa kommunalkan muista asukkaista. ”Leningrad-Pietarin” kuvaus on tavattoman elävää ja tarkkaa.
Pietarista perhe muuttaa Turkuun, josta tulee rakas kaupunki Ninalle. Veralle ja Georgille sopeutuminen on vaikeampaa. Sosiaalitoimistossa asiointi tuntuu alentavalta. Töitä on vaikea saada. Omalla tavallaan he kuitenkin löytävät lopulta paikkansa. Tarina jatkuu Ninan aikuisuuteen ja äitiyteen asti. Uusi elämänvaihe saa hänet pohtimaan paikkaansa uudesta näkökulmasta.
Samanlaisia teemoja samanlaisista lähtökohdista on teoksissaan käsitellyt Zinaida Lindén (s. 1963), joka on Soudakovan tapaan syntynyt Pietarissa, muuttanut Suomeen 1990-luvun alussa ja tehnyt kirjailijanuransa Suomessa. Ulkopuolisuus, identiteetin etsintä ja kahden kulttuurin ristivedossa eläminen ovat heille yhteisiä aiheita.
Myös tyylissä on jotain samaa: melankolista pohjavirettä keventävät iloiset hetket, ennen kaikkea läheisyyden kokemukset perheen tai ystävien kesken. Kaiken taustalla teksteissä kuplii elämänilo ja periksiantamaton asenne.
Soudakova kannattelee taitavasti erilaisia tunnelmia. Hänen tekstinsä on virtaavaa ja helposti sulavaa, herkkää ja silti suorapuheista. Romaania lukee nautinnokseen, tarinan kuulemisen ja mielenkiintoisten henkilöiden tapaamisen ilosta. Tuntuu tärkeältä ja kiinnostavalta katsella tuttua yhteiskuntaa muualta tulleiden silmin.
Anna Soudakova on lupaava tekijä. Varjele varjoani on kaunis ja harkiten rakennettu, henkilöt persoonallisia ja eläviä, kieli hiottua. Kenties ripaus lisää rohkeutta ja omaäänisyyttä, ja Soudakova voisi yltää suuriin ajankuviin.
Anna Soudakova: Varjele varjoani. 277 s. Atena, 2022.