Arvaamattomia vaikutuksia
Petra Rautiaisen toisessa romaanissa Meren muisti on kaikki kunnossa. Rakenteessa on rytmiä, kielessä eloa ja tarinaa kantava salaisuus purkautuu sopivina palasina. Henkilöt ovat kiinnostavia ja kertomuksen puitteet suomalaisessa kirjallisuudessa uutta: ollaan Pohjois-Norjassa Tenojoen suulla, Jäämerellä, öljynporauksen ja valaanpyynnin maailmassa.
Tarinan kuvaamassa maailmassa kaikki ei ole kunnossa. Norja alkoi rikastua öljyllä Stavangerin läheisyydestä 1969 tehdyn suuren löydön jälkeen. Meren muisti sijoittuu 1980-luvulle. Poraus oli suhteellisen uusi asia, eikä vaikutuksista vielä laajasti tiedetty saati julkisesti kerrottu. Rautiainen punoo ympäristövaikutukset traagiseksi yksilön tarinaksi, jollaisella on ylimalkaista asiatekstiä suurempi voima vedota tunteisiin.
Vetävä lukukokemus uppoaa tämän hetken kaunokirjallisuuden valtavirtaan. Ympäristöaiheista on tullut trendikkäitä. Meren muistissa tosin muistutetaan, että ajankohtaiseen valtavirtaan ne olisi pitänyt nostaa jo vuosikymmeniä sitten.
Kaunokirjallisuuden tehtävä ei ole jakaa tietoa, mutta Meren muistissa sitäkin on mukana runsaasti. Rautiainen vaikuttaa perehtyneen laajasti öljynporauksen vaikutuksiin ja merien suojelun historiaan. Ympäristöaiheiset romaanit sijoittuvat usein nykypäivään tai tulevaisuuteen. Lähimenneisyydessä huomio kiinnittyy muutosten nopeuteen ja tekojen hitauteen.