Keskiaika päättyi 1981
Pimeä vuosikymmen taustoittaa suomettumisen oudot kuviot.
Vaikka 1970-luku on ajallisesti lähellä, se on henkisesti kaukana kuin keskiaika. Poliittisen historian dosentti Ville Pernaan opiskeluaikaisen professorin letkautus sopisi hänen teoksensa motoksi.
Pernaa keskittyy ”pitkään 1970-lukuun”. Pimeä vuosikymmen alkaa Tšekkoslovakian miehityksen ja Vanhan valtauksen vuodesta 1968. Se päättyy 1981, jolloin presidentti Urho Kekkonen luopui vallasta.
Omituisena aikana Suomi sekä suomettui että lännettyi. Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa tehtiin 1973, mutta länsiloikka edellytti Neuvostoliiton lepytystä. YYA-sopimus uusittiin kauan ennen kauden päättymistä. Kansalta vietiin oikeus äänestää presidentistä, Kekkonen sai jatkoajan poikkeuslailla.
Kirja ei tuo suurta lisätietoa 1970-luvun politiikasta, yliopistomaailmasta tai nuorisokulttuurista. Sen sijaan siinä on kosolti mielenkiintoisia, aiemmin tunnettuja ilmiöitä taustoittavia ja syventäviä, jopa koomisia havaintoja. Erityisen antoisia ovat Pernaan käyttöönsä saamat, ennen salatut suojelupoliisin arkistotiedot.
Vuosia 1971 ja 1972 on kutsuttu uusiksi vaaran vuosiksi. Osa suomalaisista pelkäsi vallankumousta. Supo valvoi kommunisteja ja nuorisoradikaaleja sekä neuvostodiplomaattien yhteydenpitoa suomalaisten kanssa.
Supo raportoi 1969, kuinka kommunisti Hertta Kuusinen oli puhunut ”rauhanomaisesta tiestä sosialismiin”, mutta jatkanut, että ”jonkin verran väkivaltaa joudutaan käyttämään, muttei siis suuremmin”.
Raportit kuvaavat suomalaisten hyväksynnänkipeyttä. Sekä venäläisten halua nöyryyttää hovikelvottomia. Lähetystöneuvos Viktor Vladimirov lähti vuonna 1970 Neuvostoliittoon päiväksi, kun kokoomusvaikuttaja oli kutsunut suurlähetystön väkeä illalliselle. Varmistaakseen, että isännät saivat tyytyä alemman tason diplomaattien seuraan, hän jäi paluumatkalla pelaamaan puolitoista tuntia koronaa tullimiesten kanssa.
Mutta oliko 1970-luvun Suomessa vallankumouksen uhka? Pernaan mielestä ei. Taistolaiskommunisteja tuki alle kymmenesosa väestöstä. Turvallisuuselimet olivat vallanpitäjien hallinnassa.
Kirjassa on joitakin vähäisiä lapsuksia. Noloa on, että Rkp:stä loikannut ja oman puolueen perustanut Georg C. Ehrnrooth määritetään kokoomuslaiseksi. Tarja Halonen poseeraa kannen kollaasissa, vaikka häntä ei mainita kirjassa.
Arvio Ville Pernaa: Pimeä vuosikymmen. 321 s. Siltala, 2021.