Julian Schnabel: "Haluan yllättää myös itseni"

Julian Schnabel
Teksti
Karri Kokko
julian schnabel

Maalauksessa ei välttämättä tarvitse olla lainkaan maalia. On kysymys näkemisestä. Minun päämääränäni on yllättää itsenikin, Kiasman kevään tähtitaiteilija sanoo.

Teksti Reetta Ravi (STT)
Kuva Vesa Moilanen/LK
(SK 10/2008)

Taiteilija Julian Schnabelin maalausten näyttely Kiasmassa on nimeltään Nuorten pelokkaiden nunnien tietoinen katse. Mistä moinen nimi? Ja mitä se tarkoittaa?

Näyttelyn koonnut Kiasman Marja Sakari kertoo nimen olevan taiteilijan itsensä keksimä. ”Tietoinen katse” ja ”pelokkaat nuoret nunnat” löytyivät erillisinä tekstikatkelmina tämän selaamasta elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskin kirjasta.

Schnabel löi nämä kaksi toisiinsa liittymätöntä elementtiä yhteen.

matelda

”Mielikuvat ja sattumanvaraiset assosiaatiot alkavat muokata uusia merkityksiä ja ymmärrystämme. Näin toimivat myös Schnabelin maalaukset”, Sakari toteaa.

Julian Schnabel: Matelda (Kartta taivaasta ja helvetistä), 1988.

Kiasman näyttely on upea katsaus Schnabelin monitasoiseen tuotantoon. Se esittelee 32 maalausta, josta vanhin on yksi taiteilijan uran lentoon saattaneista ”lautasmaalauksista” vuodelta 1982. Uusin maalaus on viime vuodelta. Sen taiteilija kävi itse lisäämässä näyttelykokonaisuuteen viime tingassa.

Schnabel maalaa milloin millekin alustalle. Esimerkiksi kartoille tai käytetyille telttakankaille. Alustasta tulee oleellinen osa teosta. Monissa hänen teoksistaan on tekstiä tai jokin esine. Näyttelyn erään teossarjan pohjana ovat vanhat valokuvat Egyptistä.

”Maalauksessa ei välttämättä tarvitse olla lainkaan maalia. On kysymys näkemisestä. Minun päämääränäni on yllättää itsenikin”, Schnabel sanoo.

”Sen lisäksi maalausten pitää myös olla hauskoja. Tai ainakin niiden tekemisen.”

Näyttely on, kuten Kiasman johtaja Berndt Arell muistuttaa, myös yleisempi tilannekatsaus maalaustaiteen kolmeen viime vuosikymmeneen.

”Schnabel on läpimurrostaan lähtien jatkuvasti muokannut maalauksen positioita”, Arell sanoo.

Aina liikkeellä

Julian Schnabel on paitsi yksi arvostetuimmista elävistä nykytaiteilijoista, myös palkittu elokuvaohjaaja.

”Olen ehdottomasti ennen kaikkea taidemaalari. Pidän maalauksista siksi, että ne eivät liiku, ne vain ovat olemassa, ilman seuraavaa kohtausta. Ja siksi etteivät niistä kiinnostuneet ihmiset välttämättä haluakaan ymmärtää niitä tyhjentävästi. Sen sijaan kun ihmiset lähtevät elokuvista, he ovat tyytymättömiä, jos eivät ole täysin ymmärtäneet näkemäänsä.”

Monessa hyvä Schnabel sanoo inhoavansa sanoja ”ura” ja ”ammattilainen”.

”Minulla ei ole uraa tai kahta tai kolmea, minä en ole ammattilainen. Olen vain kovin ei-työtön”, Schnabel nauratti Kiasmassa päivää ennen avajaisia.

Julkisuus on ollut osa Schnabelin taiteilijuutta alusta alkaen. Hän myös selvästi nauttii roolistaan eksentrisenä boheemitaiteilijana. Hyväntuulinen taiteilija esiintyi Kiasman tiedotustilaisuudessa pitkän takin alta pilkottavassa pyjamassa ja mukavissa aamutossuissa.

Hän myös panee tupakaksi kesken tilaisuuden. Kiasmalaiset tarkkailevat huolissaan palohälyttimiä ja sprinklereitä.

”Ei hätää, minä liikun koko ajan.”

Julian Schnabelin maalauksia Kiasmassa 8-3-13.4.2008