Juho Kuosmanen ja Aku Louhimies hakevat elokuvaohjauksen professuuria – joukossa myös kanadalainen yllätysnimi

Elokuvaohjaajien opetuksesta vastaavaa professuuria tavoittelee useita tunnettuja ohjaajia. Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella (ELO) avoinna olevaan tehtävään oli 24 hakijaa.

Heistä valintaprosessia toteuttava laitostyöryhmä valitsi neljä, jotka etenevät prosessin seuraavaan vaiheeseen.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan loppusuoralla ovat Juho Kuosmanen, Aku Louhimies, Hanna Maylett ja Sofia Bohdanowicz. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen vahvistaa, että professuuria tavoittelevat nämä neljä hakijaa.

Syksyn aikana heitä haastatellaan, he antavat opetusnäytteen ja heidän hakemuksensa lähetetään kansainvälisten asiantuntijoiden arvioitavaksi.

”Kansainvälisiä asiantuntijoita valitaan parhaillaan. Asiantuntijat valitaan ulkomaisten elokuvakoulujen professoreista”, Auvinen kertoo SK:lle.

”Valinta yritetään saada tehtyä tämän vuoden aikana, mutta se voi venyä vuoden 2025 alkuun.”

ELO on Suomen ainoa elokuvan ja lavastuksen koulutusta tarjoava yliopistotasoinen laitos. Valtaosa kotimaisista elokuvaohjaajista on opiskellut siellä.

Taidekoulun opettajanvirkoihin on perinteisesti valittu taitelijoita. Ohjauksen professuurin edellinen haltija oli elokuvaohjaaja Saara Saarela.

Valinnassa korostetaan hakijoiden taiteellisia näyttöjä ja opetuskokemusta. Akateemisen tutkimuksen tekeminen ei ole hakemisen edellytys, mutta se katsotaan eduksi.

ELOKUVAOHJAUKSEN professuuria yhä tavoittelevien hakijoiden joukossa on nimekkäitä tekijöitä.

Juho Kuosmanen (s.1979) on noussut nopeasti kansainvälisesti tunnetuksi taide-elokuvaohjaajaksi. Hänen esikoiselokuvansa Hymyilevä mies (2016) voitti Cannesin arvovaltaisten elokuvafestivaalien Un certain regard -sivusarjan pääpalkinnon.

Hytti nro 6 (2021) esitettiin Cannesin pääkilpasarjassa, jossa se sai kakkospalkintona pidetyn Grand Prix’n. Vastaavan tunnustuksen on saanut suomalalaisista elokuvantekijöistä aiemmin vain Aki Kaurismäki.

Aku Louhimies (s. 1968) on 2000-luvun näkyvimpiä ja ristiriitaisimpia kotimaisia elokuvaohjaajia. Levottomien (2000) ja Tuntemattoman sotilaan (2017) kaltaisten hittien rinnalle mahtuu palkinto- ja arvostelumenestyksiä, esimerkiksi Paha maa (2006).

Viime vuodet Louhimiestä ympäröivää julkisuutta on hallinnut kiista ohjaajan työtavoista. Ylen vuonna 2018 julkaisemassa artikkelissa useat eturivin näyttelijät syyttivät Louhimiestä nöyryyttävistä ja alistavista ohjausmenetelmistä.

Ohjaaja myötäili aluksi kritiikkiä ja pyysi anteeksi toimintatapojaan.

Myöhemmin Louhimies on perääntynyt kannoissaan ja muun muassa väittänyt, että suomalaista metoo-keskustelun lähtölaukauksena toiminut Ylen artikkeli sisältää virheitä. Yle kiistää virheväitteet.

Louhimies teki tutkintapyynnön artikkelin kirjoittajasta ja Ylen päätoimittajasta. Syyttäjä ei löytänyt näyttöä rikoksesta ja lopetti esitutkinnan.

ELOKUVAOHJAAJA Hanna Maylett (s. 1973) on opettanut ELO:n ohjaajaopiskelijoita vuodesta 2017 ja on nyt linjan vanhempi yliopistonlehtori. Hän on ohjannut elokuvan Erottamattomat (2008) sekä tv-sarjan Pala sydämestä (2021).

Sofia Bohdanowicz (s. 1985) on torontolainen elokuvantekijä, joka on ohjannut neljä pitkää elokuvaa. Never Eat Alone (2016) Maison Du Bonheur (2017) ovat tunnin mittaisia taide-elokuvia, joita on esitetty pienillä elokuvafestivaaleilla.

Kahden puolalaisen runoilijan kirjeenvaihdon kautta menneisyyteen kurkistava 64-minuuttinen Ms Slavic 7 (2019) esitettiin Berliinin elokuvafestivaalien Forum-sivusarjassa.

Myös haun viimeisestä vaiheesta karsittujen ohjaajien joukossa on useita tunnettuja elokuvaohjaajia.

Lauri Nurkse (s. 1978) on ohjannut elokuvat Sooloilua (2007), Veijarit (2010) ja Tappajan näköinen mies (2016), sekä useita tv-sarjoja, esimerkiksi Luottomiestä.

Petri Kotwican (s. 1964) Musta jää (2007) esitettiin Berliinin elokuvajuhlien pääkilpasarjassa ja palkittiin muun muassa parhaan ohjauksen Jussilla. Kotwica on ohjannut myös elokuvat Koti-ikävä (2005), Rat King (2012), Henkesi edestä (2015) ja Comeback (2023).

Marja Pyykkö (s. 1975) on ohjannut yleisömenestykseksi nousseen komedian Yösyöttö (2017), sekä muun muassa elokuvat Sisko tahtoisin jäädä (2010), Sihja – kapinaa ilmassa (2021) ja Skimbagirls (2023)  

ULKOMAISTEN hakijoiden ohjausmeriitit ovat pääosin olemattomat.

Ohjausprofessuuria haki muun muassa kriitikkotaustainen venäläisohjaaja Mihail Brašinski, joka muistetaan kengännauhabudjetilla tehdystä kauhukomediasta Shopping Tour (2012). Siinä suomalaiset kannibaalit syövät venäläisiä turisteja.

Vuonna 2017 ohjauksen professoriksi valittiin latvialainen ohjaaja ja elokuvateoreetikko Dāvis Sīmanis. Valinnasta nousi kohu, jossa mieshakijan syytettiin ohittaneen perusteettomasti kokeneempia naishakijoita.

Professuuria tavoittelivat tuolloin myös ohjaajat Auli Mantila, Taru Mäkelä ja Saara Saarela.

Sīmanis veti osaamistaan kyseenalaistavasta keskustelusta johtopäätöksensä ja kieltäytyi saamastaan tehtävästä.

Lopulta hänet nimitettiin osa-aikaiseksi ohjauksen professoriksi.

Varsinaisen professuurin sai Saarela.

Professorilta edellytetään sujuvaa englannin kielen taitoa. Suomen ja ruotsin osaaminen katsotaan eduksi.

HANNA MAYLETT ja Juho Kuosmanen eivät halua kommentoida professorihakua tässä vaiheessa. SK ei saanut yhteyttä Sofia Bohdanowicziin.

Aku Louhimies kommentoi hakemusprosessia työmatkalta New Yorkista.

”Tulin tietoiseksi hausta, kun muutama elokuvataiteen laitoksen opiskelija vinkkasi siitä. Hakemispäätöksessä olennaista on, että oma taiteellinen työ voisi jatkua, jos tulisin valituksi”, Louhimies kertoo puhelimessa.

Taiteilijaprofessorit voivat hakea opetuksen lomaan vapaata luovan työn tekemistä varten. ELO:n eri oppiaineiden professoreina vilisee aktiivisesti elokuvia tekeviä eturivin ammattilaisia kuten leikkaaja Harri Ylönen (Tolkien) ja kuvaaja Rauno Ronkainen (Myrskyluodon Maija).

”Hain professuuria voidakseni vaikuttaa siihen minkälaisia tarinoita me suomalaiset kerromme. Uskon, että sillä on merkitystä”, Louhimies sanoo.

Hän ei halua avata tarkemmin, minkälaisia asioita haluaisi ohjaajien opetuksessa painottaa. ”Puhutaan siitä sitten, jos tulen valituksi.”

Louhimies ei pidä todennäköisenä, että hänen ohjausmenetelmiinsä kohdistunut kritiikki vaikuttaa professuurin hakemiseen.

”Medialukutaito on kehittynyt. En usko, että valitsijoilla on minusta mitään erityistä mielikuvaa. Tuskin sen enempää positiivinen kuin negatiivinen julkisuus vaikuttaa valintaan”, ohjaaja sanoo.

Louhimies on tehnyt omiin kokemuksiinsa perustuvaa taiteen väitöskirjaa elokuvaohjaajan työstä. Prosessi on yhä kesken.

”Taisin unohtaa jatko-opiskeluoikeiden uusimisen tehdessäni Tuntematonta sotilasta.”

AALTO-YLIOPISTON ja sen edeltäjän Taideteollisen korkeakoulun professorit valittiin aiemmin viiden vuoden määräajaksi. Järjestelyn tarkoituksena oli tuoda opetukseen vaihtuvuutta.

Vuonna 2022 jatkuvat määräaikaisuudet katsottiin kuitenkin työoikeuden näkökulmasta sopimattomaksi järjestelyksi.

”Taiteellisen työn uusiututumista ei hyväksytty enää määräaikaisuuden perusteeksi. Nykyään myös taideaineiden professorit rekrytoidaan pysyviin virkoihin tenure track -menettelyllä”, dekaani Tuomas Auvinen kertoo.

Tenure track -järjestelmän on tarkoitus taata läpinäkyvä ja ennakoitava urapolku kohti pysyvää professuuria.

Järjestelmään pääsevien aiempiin näyttöihin perustuva lähtötaso määrittää, kuinka kauan täyden professuurin saaminen kestää.

Edistystä arvioidaan pitkin matkaa, mutta määritellyt rajat ylittämällä tenure track -ladun päässä odottaa pysyvä työsuhde. Nyt valittava elokuvaohjauksen professori voi opettaa tulevia elokuvaohjaajia työuransa loppuun asti.

”Tenure track -polulle pääsevältä ohjauksen professorilta odotetaan viran vakinaistamiseen myös taiteellisia näyttöjä. Valitun ei siis odotetakaan lopettavan omien elokuvien tekemistä”, Auvinen kertoo.

Täsmennys 26.8.2024 klo 16.27: Täsmennetty, että seuraava elokuvaohjauksen professori voi opettaa tulevia ohjaajia työuransa loppuun asti. Aiemmin jutussa puhuttiin yli vuosikymmenestä.