Terrorismin aakkoset

Arvio: Leena Malkki kertaa poliittisen väkivallan historiaa.

Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Terrorismi yhdistetään yleensä Isisin ja al-Qaidan kaltaisiin liikkeisiin ja erityisesti vuoden 2001 iskuihin Yhdysvalloissa. Terrorismilla on kuitenkin syvät juuret myös Euroopan historiassa.

Ensimmäisenä modernina terroristiryhmänä pidetään venäläistä Narodnaja voljaa eli Kansan tahtoa, joka murhasi tsaari Aleksanteri II:n vuonna 1881. Myös Ranskan presidentti Sadi Carnot, Italian kuningas Umberto I ja Itävalta-Unkarin kruununprinssi Franz Ferdinand saivat surmansa terrori-iskuissa.

Tutkija Leena Malkki kertaa uudessa kirjassaan terrorismin historiaa ja käy läpi alan akateemista tutkimusta. Hän tähdentää, että kysymyksessä on monimuotoinen ilmiö, jolle on vaikea löytää yleispäteviä syitä.

Hänen mukaansa terrorismi ei liity leimallisesti esimerkiksi köyhyyteen tai uskontoon. Terroristit ovat kuitenkin usein idealisteja, ja väkivaltaan päädytään, jos poliittinen järjestelmä ei pysty vastaamaan syviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Iskuihin liittyy usein viesti, jolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon julkisuutta.

Malkki pohtii myös niin sanottua terroristi–vapaustaistelija-dilemmaa. Esimerkiksi suomalaisten on vaikea pitää kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhannutta Eugen Schaumania terroristina.

Kirjassa etsitään vastausta Isisin nousuun. Syyrian ja Irakin konfliktialueille matkusti vuosina 2012–2016 kymmeniätuhansia ihmisiä, joista merkittävä osa oli lähtöisin Länsi-Euroopasta. Kysymys ei ollut pelkästään islamin radikalisoitumisesta vaan myös sukupolvikapinasta ja radikalismin islamisoitumisesta.

Malkin mukaan terroristit eivät yleensä saavuta poliittisia päämääriään. Baskimaa ei ole edelleenkään itsenäinen, eivätkä al-Qaidan liian maallistuneina pitämät muslimimaiden hallinnot ole väistyneet.

Teos on oppikirjamainen, mutta se sopii hyvin taustalukemiseksi uutisia seuraavalle yleisölle.

Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista. 365 s. Otava, 2020.