Egypti suureksi jälleen

Panu Rajala on laatinut kompaktiuteen pyrkivän kirjan Mika Waltarin pääteoksesta Sinuhe egyptiläisestä. Se on Sinuhen synty. Kirjailijaelämäkerturin aiempaan tuotantoon lukeutuu Waltari-elämäkerta Unio Mystica.

Sinuhen synnyssä Rajala huokaa, miten tuli elämäkerrassa arvioineeksi aivan pieleen Waltarien joulutunnelmat 1945 Sinuhen kiidettyä markkinoille. Rajala kuvitteli sitä täydellisen onnen jouluksi.

Mika ja Marjatta Waltarin todellisuus eskaloitui tällöin kotona päin vastoin väkivaltaiseksi tilanteeksi ja eron uhaksi. Waltarilla oli Sinuhen parikuukautisen rutistuksen aikana muusa, turkulaistoimittaja Helena Kangas. Raadollisuus ja rakkaus tulivat 2024 julki pitkissä kirjeissä, joita kirjailija oli naputtanut lähes päivittäin päällekkäin romaanityön kanssa. Kirjeillä Kankaalle on tekijän psyykeä avaava merkitys.

Uutuudessa ei ole kirjeiden lisäksi paljoa­kaan tietoja tai tulkintoja, joita Rajala ei olisi käyttänyt Unio Mysticassa. Ote on hallittu, taaskin. Unio Mystica oli vimmaisen hieno teos todella valtavasta aineistosta.

Sinuhen synty nostaa pari maata, joissa Waltarin historialliset romaanit ovat saaneet erityisen vastakaiun. Ne ovat Viro ja Tšekki, jotka olivat kokeneet, mitä on joutua diktatuurin pelinappuloiksi.

Rajala siteeraa virolaiskirjailijoiden kommentteja. Tiit Aleksejev sanoo Waltarin todella onnistuneen astumaan menneisyyteen. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ”voivat ylittää ajan tiettyjen seikkojen langetessa yhteen”.

Häikäisevä onnistuminen Minna Silveriltä, kirja Sinuhe egyptiläisen maailma arkeologin silmin (SKS, 2024), lienee innostanut kustantajaa tähän yleisteokseen. Ja ne kirjeet, nekin SKS:n kirjallisuusarkistosta nostetut.

Mitä suuntia Sinuhe egyptiläisen tutkimuksessa on syytä vielä ottaa? Avaimen voisi saada pohdinnasta, millä tavoilla Sinuhe olisi toisenlainen, mikäli Waltari olisi löytänyt ajan suunnitelman toteuttamiseen vaikkapa jo 1942.

Mika kenties sekoitti itse hieman vinkkaamalla, että natsi-Saksan piirteitä on heettiläisissä. Erottuvatko Saksan ja Suomen 1930-luvun aatteelliset kehityskulut Sinuhen kartalla myös muissa valtioissa eli nimenomaan Egyptissä?

Rajalakin nostaa repliikin sotapäällikkö Horemhebiltä, joka korvasi faarao Ekhnatonin pehmeän idealismin kovilla otteilla:

”Minä olen Egypti ja kansa. Siksi tehdessäni Egyptin jälleen suureksi ja mahtavaksi teen itseni suureksi ja mahtavaksi.”

Tuttua puhetta yli vuosituhanten. 

Panu Rajala: Sinuhen synty. 251 sivua. SKS, 2026.