Lukutaidosta ­lukuhaluun

kirjallisuus
Teksti
Aki Petteri Lehtinen

Hyvät kirjat tutustuttavat erilaisiin ihmisiin ja laajentavat lukijan empatian piiriä. Romaanitaiteessa lukija kuvittelee kirjoitetut sanat hahmoiksi ja maailmoiksi. Tekstillä kuvataan ja selitetään myös tosi­asiallisia tapahtumia. Lukemisen kulttuurit -teoksessa ei kuitenkaan tutkita journalismin, tietokirjojen tai tieteen lukemista.

Käsillä on vertaisarvioitu eli tieteellinen artikkelikokoelma, jonka 20 kirjoitusta käsittelevät muun muassa lukupiirejä, kirjallista makua, ylioppilaskokeita ja monilukutaitoa – humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella.

Pirjo Hiidenmaan, Sara Sintosen ja Roosa Suomalaisen toimittama kirja tarttuu sekä 1800-luvun talonpoikien lukemiseen että nykymuotoisiin kirjabloggaajiin. Lukeminen paisuu liiankin isoksi teemaksi yksiin kansiin.

Mielenkiinnon herättää käsite ”lukuhalu”. Se vaikuttaa lukutaidon kehittymiseen ja motivoi lukuharrastusta.

Lukemisen kulttuurit ajaa molempien ilmiöiden asiaa. Teos muistuttaa, mikä etuoikeus on tutkia lukemista maailmassa, jonka eri puolilla vasta opetellaan lukemaan.

Toimittajat vihjaavat, että lukuhalu herää, kun ihminen oppii ympäristönsä toimintatapoja. Lapsi tulisi tällä perusteella altistaa kirjoille, jotta rikkaampi kieli mahdollistaisi avaramman ajattelun.

Epäselväksi jää, herääkö ”lukuhalu” sittenkin vasta lukutaidon myötä, kun nälkä kasvaa syödessä. Tarkempaa olisi puhua lähtötilanteesta ”lukutarpeena” ryhmässä ja yhteiskunnassa selviämiseksi.

Filosofi Kalle Puolakka puolustaa artikkelissaan viisaasti lukemisen tiedollisia aspekeja. Kaunokirjallisuudenkin lukeminen kasvattaa tunteiden lisäksi tietoa.

Lukukokemus tuottaa aivoissa synteesin, joka täyttää tietoisuuden sanayhdistelmien herättämillä mielikuvilla. Lukijan kokemuksellista tietoa – eikä pelkkää kuvitelmaa – kartuttaa siis myös fiktio.

Elämä digitaalisessa todellisuudessa edellyttää jo monilukutaitoa. Aikoinaan ala-asteella päntättiin yksin, mutta nyt informaatioyhteiskunnassa on tapahtunut yhteisöllinen ja merkityksiä koskeva käänne:

Lukeminen mielletään [tutkimuksessa] entistä enemmän vuorovaikutteisena, luovana ja jaettuna toimintana.

Lukevan elämäntavan oppiminen lapsuudenkodissa, koulussa ja harrastuksena olisikin ansainnut enemmän tilaa.

Pirjo Hiidenmaa, Ilona Lindh, Sara Sintonen & Roosa Suomalainen (toim.): Lukemisen kulttuurit. 412 s. Gaudeamus, 2023.