Ranskaa suomeksi
Kielituntija Tuija Vertainen esittelee lainasanoja, joissa on jutunjuurta.
Kieli ei tule koskaan valmiiksi. Jos se ei kehity, se kuolee. Aina tulee kaikenlaista uutta, jolle tai jota kuvaamaan ei ole valmiina sanoja. Uudet sanat joko syntyvät spontaanisti tai ne pitää keksiä. Osa jää elämään, osa unohtuu tai vaihtuu toisiksi, paremmin kansan suuhun sopiviksi.
Tai käyttöön otetaan lainasanoja. Amatöörien tusinafarssin kenraaliharjoitus: supliikki jönglööri kalsareissa, sihteerillä papiljotit, luutnantilla oranssi palttoo, ateljeessa boheemi impressionisti.
Edellisen virkkeen sanat ovat kaikki tulleet suomen kieleen ranskasta. Jos ei suoraan niin Ruotsin kautta.
Varsin tavallinen sanojen kulkureitti on ollut latina–ranska–ruotsi–suomi, kertoo Tuija Vertainen kirjassaan Sabotöörin siluetti – ranskalaisperäisten sanojen selityksiä.
Ruotsin hovissa, kuten myös Venäjän, ranskaa pidettiin sivistyskielenä. Sitä osattiin, sitä käytettiin ja sen sanoja tarttui puhekieleen.
Ranska oli pitkään myös keskeinen diplomatian kieli.
”Kieli on kulttuurisidonnainen. Kun kulttuurivirtaukset liikkuvat, sanoja kulkee jatkuvasti kielestä toiseen”, Vertainen toteaa.
Kieli seuraa ajan ilmiöitä ja ihmisten mieltymyksiä. Vertainen arvioi, että kaikkien naapurimaiden välillä on kielien välistä vuorovaikutusta. Samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä kulttuurista riippuen.
”Sanat lainautuvat monesti johonkin täsmälliseen tarkoitukseen. Kielessä ei ehkä ole ilmausta jollekin asialle. Kun toisesta kielestä lainataan sana sitä tarkoittamaan, voivat lainasanan mahdolliset muut merkitykset jäädä ottamatta huomioon.”
Amalgaami tarkoittaa Suomen yleiskielessä hampaiden vanhaa paikkamateriaalia. Ranskassa amalgaami merkitsee kaikenlaisten asioiden sekoituksia eikä liity yksinomaan kemiaan ja hammashoitoon.
Joskus merkitykset saattavat olla kovinkin kaukana toisistaan. Väärinymmärrys voi johtaa kiusallisiin tilanteisiin, jos ei vaikkapa tiedä, että ranskan sana tampon tarkoittaa paitsi tamponia myös leimasinta.
Ranskan kielessä on paljon latinasta tulleita ja kreikkalaisperäisiä sanoja. Englannin ja ranskan kielten välinen vuorovaikutus on myös ollut Vertaisen mukaan jatkuvaa.
Nykyisin puhutaan paljon englannin kielen ylivallasta. Asia huolestuttaa Vertaista.
”Monesti, kun kuulen englantilaisen sanan, ajattelen, että sille löytyisi kyllä suomenkielinenkin vastine. Suomi on hyvin ilmaisuvoimainen kieli.”
Ranskan kieli on ollut osa Vertaisen elämää koko aikuisiän. Hän on tutkinut niin ranskan kieltä kuin ranskalaista kirjallisuutta.
”Olen sanastosuuntautunut. Ranskalaiset sanat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Olen tehnyt muistiinpanoja suomessa esiintyvistä ranskalaissanoista pitkään. Vanhimmat merkinnät ovat reilusti yli kymmenen vuoden takaa.”
”Kirjalla haluan tuoda esiin myös rakkauteni suomen kieltä kohtaan. Suomeahan kirjassa esitellyt sanat nykyisin ovat”, Vertainen korostaa.
Sabotöörin siluetti ei ole etymologinen sanakirja eikä tyhjentävä kielitieteellinen kartoitus. Teos on katsaus valikoimaan sanoja, joiden ympärille Vertainen on rakentanut lyhyitä pakinamaisia tarinoita. Lähdeluettelon teoksista voi etsiä lisää sanoja ja syventävää tietoa.
”Mukaan valikoitui sanoja, joissa oli jotain jutunjuurta. Moniin liittyy omakohtaisia muistoja, kun olen ensi kerran kuullut jonkin sanan vaikkapa ruokapöydässä”, Vertainen perustelee.
Ranska on gastronomian kieli. Moni ruokaan ja ruoanlaittoon liittyvä sana on ranskasta lainattu. Juomat samppanjasta konjakin kautta calvadokseen ovat ranskalaisia nekin.
Kahvi avec tarkoittaa kahvia ja yleensä konjakkia. Avec voi viitata myös henkilöön, jos sana kutsussa mainitaan. Vissy tulee Vichy-sanasta, joka on ranskalainen kaupunki.
Niin suomalaiselta kuin kossuvissy kuulostaakin, se on nimensä osalta puoliksi ranskalainen juoma.
Muita yleisesti käytössä olevia ranskalaisperäisiä sanoja ovat vaikkapa buffet, charmi, putiikki, frotee, frakki, baletti, lavuaari, miljöö, parfyymi, patonki, patee ja piknik.
Ranskalainoja tarttuu suomen kieleen edelleen. Yksi tuoreimmista on parkour, joka on 1980-luvun Pariisin esikaupungeissa syntynyt liikuntalaji.
Tuija Vertainen: Sabotöörin siluetti – ranskalaisperäisten sanojen selityksiä. 191 s. SKS Kirjat, 2024.