Yrityksillä miljardien verovelat – rahoilla armeija marssisi yli vuoden: ”Pitäisi tehdä konnatesti”
Talousrikosten määrä on kasvanut. Osakeyhtiölakia tunnetaan heikosti.
Suomessa poliisi, verottaja ja ehkä lainsäätäjäkin ovat askeleen jäljessä talousrikollisuutta.
Esimerkiksi osakeyhtiölaki lähtee siitä, että osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Tämä voi mahdollistaa rikollista toimintaa, johon viranomainen ei pääse puuttumaan tarpeeksi nopeasti.
Verohallinnon rekisteritietojen mukaan hieman yli kolmannes yrityksistä on osakeyhtiöitä, mutta yhteensä veroveloista noin kaksi kolmasosaa on osakeyhtiöillä.
Myös globaalit vero-ongelmat ovat tätä päivää. Ulkomaisten verovelallisten yritysten määrä on kasvanut viime vuonna merkittävästi.
Iso osa yrityksistä on Virosta. Yhä useampi verovelallinen virolainen yhtiö on jo kuitenkin lopettanut toimintansa, tai ne toimivat jollakin muulla nimellä. Verottajan mukaan yritykset toimivat pääasiassa rakennusalalla.
Kokonaisuudessaan Suomeen rekisteröityjen yritysten verovelka onkin kasvanut 2010-luvulla ja sitä oli viime vuonna lähes 3000 miljoonaa euroa. Summa kattaa Suomen puolustusbudjetin tälle vuodelle ja rahaa jäisi vielä ylikin.
Verovelan määrä yleensä nousee, kun kansantalous laskee: Suomen bruttokansantuote onkin laskenut jo kolme vuotta. Tilastollisesti heikko taloustilanne näyttääkin vaikuttavan myös yritysten verovelkoihin.
Yritysten verovelka syntyy, kun esimerkiksi arvonlisäverot jätetään maksamatta.
Yritykselle voi syntyä verovelkaa myös jälkiverotuksen yhteydessä, jos niihin ei ole yrityksessä varauduttu. Verovelkaa voi tulla myös pikkuhiljaa tahattomasti, mutta usein kyse on myös rikollisesta toiminnasta.
”Harmaan talouden toimijoilla ei ole usein aikomustakaan maksaa veroja”, sanoo verohallinnon harmaan talouden yksikön apulaisjohtaja Marko Niemelä.
”Toimintaa pyöritetään yrityksessä, kunnes viranomaiset havaitsevat laiminlyönnit ja puuttuvat tilanteeseen. Usein siinä vaiheessa toiminta on jo siirretty uuteen yritykseen.”
Viranomaiset puhuvat talousrikosten yhteydessä myös ”saattohoidosta”. Kyse on toiminnasta, jossa yrityksen varat piilotetaan velkojilta eli esimerkiksi verottajalta ja luotottajilta.
Epärehellinen yrittäjä myy firmansa jollakin nimellisellä summalla eteenpäin ”saattohoitajalle”, joka yleensä tuntee lainsäädännön ja taloushallinnon.
Saattohoitajien ”apureina” ovat bulvaanit, joita käytetään räikeästi hyväksi: luottotiedot omaavien narkomaanien ja alkoholistien nimiin laitetaan uuden yhtiön tiedot ja todelliset tekijät pesevät kätensä.
Viranomaiset eivät pääse todellisten tekijöiden jäljille ainakaan heti tai eivät koskaan. On arvioitu, että Suomessa toimii noin 70 ”saattohoitajaa”, jotka ovat toimineet parissa tuhannessa yrityksessä.
Epärehellinen yrittäjä puolestaan on perustanut jo uuden yrityksen, sillä osakeyhtiölain mukaan hän ei ole vastuussa henkilökohtaisesti vanhan yhtiönsä veloista. Nämä velat kaatuvat jossakin vaiheessa bulvaanille, joka yleensä on varaton: velkoja ei siis maksa kukaan.
Verohallinnon tietojen mukaan viime vuonna uusia liiketoimintakieltoja määrättiin lähes joka päivä. Määrä oli 337. Määrä on hivenen laskenut viime vuosina, mutta koko 2000-lukua tarkasteltaessa liiketoimintakieltojen määrä on kasvanut.
Verottajan tietoon on tullut myös ulkomaalaisia ”saattohoitajia”, jotka markkinoivat palvelujaan internetissä. Harmaan talouden yksikön apulaisjohtaja Marko Niemelä sanoo, ettei verottajalla tällä hetkellä ole aiheesta uutta tietoa, mutta asiaa aiotaan tutkia lisää tulevaisuudessa.
Talousrikollisuus näyttäisi siis verottajan näkökulmasta olevan möhkäle, joka muuttaa koko ajan muotoaan. Siitä ei saada otetta. Herääkin kysymys, onko laissa jotain vikaa? Onko osakeyhtiölaki esimerkiksi liian löperö?
Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa sanoo, ettei osakeyhtiölaki mahdollista rikollista toimintaa. Hän kuitenkin sanoo, että ”pilliin” voisi puhaltaa aikaisemmin. Yrityksen toimintaan voisi puuttua aiemmin, jos näyttää siltä että lakia rikotaan.
”Valvontatiedon kerääminen on tärkeässä roolissa. Arvonlisäveron osalta ilmoitusten jättämisen ja tilityksen välistä aikaa voisi kenties lyhentää nykyisestä. Valvontaresurssien lisääminen ja reagointinopeuden kasvattaminen vaikuttaisivat varmasti myös ennalta ehkäisevästi”, Villa sanoo.
Nyt viive arvonlisäveron ilmoituksen ja maksun välillä on kaksi kuukautta.
Tilastollinen tosiasia on kuitenkin se, että osakeyhtiöillä on yhteensä kaksi kolmasosaa kaikkien yhtiöiden verovelasta. Osakeyhtiöitä on noin kolmannes kaikista yhtiömuodoista. Mistä tämä kertoo?
”Varmasti osakeyhtiön rakenteellisen ominaisuuden eli osakkeenomistajan rajoitetun vastuun johdosta. Osakeyhtiöinstituutio on varsin vaikea väline. Sen todellista sisältöä tunnetaan pienyritystoiminnassa heikosti.”
Yhtiöitä laitetaan suhteellisen helposti myös narkomaanien ja alkoholistien nimiin. Pitäisikö henkilöiden taustoja selvittää tarkemmin, jotta bulvaanitoiminta saataisiin vähenemään?
”Perustajien taustojen tutkiminen synnyttäisi tarpeettomia ja arvaamattomia seurannaisvaikutuksia yhteiskunnan toimintaan. Mihin raja vedettäisiin”, professori Villa kysyy. Hänen mukaansa huijareille on liiketoimintakiellot, ja todelliset rikolliset jäävät jossakin vaiheessa kiinni.
Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 lähes 1800 uutta talousrikosepäilyä. Se oli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Iso osa talousrikoksista on kirjanpito- ja verorikoksia. Todellisten tekijöiden kiinnijäämisestä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasen mielestä yksi keino talousrikosten suitsimiseen olisi lisätä viranomaisvalvontaa.
Viljanen sanoo, että myös lainsäädäntöä pitäisi yksinkertaistaa niin, että verokikkailun mahdollisuudet supistuvat minimiin.
”Lakeja valmisteltaessa pitäisi aina tehdä niin sanottu konnatesti. Olisi mietittävä etukäteen, miten luonnosteltuja säännöksiä voitaisiin käyttää väärin tai kiertää. Varmaa nimittäin on, että niitä käytetään väärin tai kierretään, jos se vain on mahdollista.”
Viljanen myös arvioi, että yritysten verovelan suuri määrä johtuu osittain siitä, että verottaja on ”pitkämielinen”. Yrityksiä ei haeta hanakasti konkurssiin, sillä toivotaan, että yrityksen taloustilanne paranee ja työpaikat säilyvät. Tällöin myös valtio saa verovaroja töiden ja yritystoiminnan jatkuessa.
Vero- ja kirjanpitorikokset ovatkin rikollisuutta, johon vaikuttaa viranomaisten valvonnan tiukkuus. Se puolestaan on rahakysymys.
Jyrki Kataisen (kok) hallitus satsasi harmaan talouden kitkemiseen. Mukaan valjastettiin poliisin ja verottajan lisäksi tulli, ministeriöt, virastot ja ammattiliitot.
Viranomaisille annettiin 20 miljoonan euron lisämääräraha, jolla tavoiteltiin valtion kassaan 300–400 miljoonan euron vuosituloja vero- ja rikoshyötyinä.
Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia: toisaalta rakennusten veronumeroilla ja käännetyllä arvonlisävelvollisuudella on väitetty olevan tehokkaat vaikutukset, mutta toisaalta esimerkiksi talousrikosten selvittämiseen tarkoitettuja rahoja on valunut poliisin hallintoon eikä itse talousrikostutkintaan.
Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman kirjaukset harmaan talouden torjumiseksi eivät ole yhtä kunnianhimoiset kuin Kataisen hallituksen. Sipilä ja kumppanit hakevat 150 miljoonan euron verohyötyä harmaan talouden torjumisella, mutta määrärahoista hallitus ei ole pukahtanut.
Verohallinto, tulli, poliisi, konkurssiasiamiehen toimisto, eri ministeriöt ja useat eri virastot ovat siis nyt odottavalla kannalla. Harmaan talouden yksikön selvityksen mukaan rahaa tarvittaisiin välittömiin tarpeisiin noin 23 miljoonaa ja lisäresursseihin 13–18,5 miljoonaa euroa.