Venäjä kurittaa: Suomen vienti romahti ja turistit jäivät rajan taakse – tappiot satoja miljoonia

Matkailu- ja elintarvikeala kärsivät eniten.

kansantalous
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjän heikko taloudellinen tilanne heijastuu Suomen talouteen yhä voimakkaammin. Esimerkiksi Suomen vienti on laskenut reilussa 1,5 vuodessa Venäjälle niin reippaasti, että se näkyy vientiyritysten, matkailuyrittäjien ja koko Suomen kansantalouden tilassa.

Suomen Kuvalehti vertasi Suomen vientiä Venäjälle ja venäläisten turistien yöpymisiä Suomessa nyt ja maaliskuussa 2014, jolloin Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloittivat Venäjään kohdistuvat talouspakotteet. Ne johtivat nopeasti Venäjän asettamiin vastapakotteisiin.

Suomen viennin luvut Venäjälle ovat karut. Ennen talouspakotteiden aloittamista helmikuussa 2014 vienti Venäjälle oli noin 3,5 miljardia euroa. Lokakuussa 2015 se oli romahtanut alle 2,5 miljardin euron.

Reilussa puolessatoista vuodessa vienti Venäjälle oli laskenut yli miljardi euroa.

Venäjän vientilukujen on ennakoitu jatkavan laskua myös loppuvuonna 2015. Viralliset tilastot julkaistaan myöhemmin tänä keväänä.

Talouspakotteiden vaikutus koko Venäjän viennin romahtamiseen on kuitenkin vähäinen. Käytännössä pakotteista kärsii vain elintarviketeollisuus, esimerkiksi meijerituotteita valmistava Valio ja ruokatalot Atria ja HKScan.

 

Koko Venäjän viennistä elintarviketeollisuuden osuus on vain vajaat neljä prosenttia. Tämä on myös se luku, jonka Suomi on menettänyt talouspakotteiden aikana: elintarviketeollisuuden vienti on laskenut jopa 70 prosenttia.

Pakotteista on aiheutunut hankaluuksia myös muille suomalaisille vientiyrityksille.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni arvioi talouspakotteiden vaikutukseksi noin viisi prosenttia Venäjän viennistä. Rahassa tämä tarkoittaa noin 150 miljoonaa euroa, jos prosentit lasketaan vuoden 2014 helmikuun vientiluvuilla.

Eniten Suomesta Venäjälle viedään kemianalan tuotteita, pääasiassa lääkkeitä, maaleja ja muoveja. Kemianalan tuotteiden osuus koko Venäjän viennistä onkin noin neljännes.

Ruplan heikkeneminen länsivaluuttoihin nähden vähentää venäläisten ostovoimaa. Esimerkiksi ulkomailta tuodut kulutustavarat ja lääkkeet eivät käy yhtä hyvin kaupaksi kuin muutama vuosi sitten.

Suomen Pankin mukaan yksityinen kulutus Venäjällä oli heikompaa kuin useaan vuoteen. Esimerkiksi marraskuussa 2015 vähittäismyynti Venäjällä laski 13 prosenttia edellisvuodesta.

 

Suomen vientiteollisuuden ongelmien lisäksi matkailuala kärsii Venäjän heikosta taloudellisesta tilanteesta. Venäläiset matkailijat ovat perinteisesti olleet suurin yksittäinen turistiryhmä Suomessa.

Venäläisten yöpymiset kasvoivat tasaisesti ennen talouspakotteita. Vuonna 2010 Suomessa yöpyi noin 1,1 miljoonaa ja vuonna 2013 jo 1,6 miljoonaa venäläistä.

Vuonna 2014 venäläisturistien virta Suomeen alkoi vähentyä ja yöpymisissä jäätiin vuositasolla 1,3 miljoonaan. Vuosi 2015 synkisti entisestään tilastoja. Tämä näkyi kauppojen, hotellien ja ravintoloiden myynnissä.

”Vuonna 2014 venäläisten Suomeen jättämä rahamäärä putosi 30 prosenttia 1,3 miljardista eurosta 960 miljoonaan euroon”, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ekonomisti Jouni Vihmo. ”Viime vuonna kaikki mittarit olivat vieläkin enemmän punaisella.”

Matkailu- ja ravintola-alalle venäläisten turistien määrän väheneminen aiheuttaa yli sadan miljoonan euron laskun, Vihmo arvioi.

Hän uskoo, että venäläiset matkaajat palaavat Suomeen kuitenkin nopeasti, kun ruplan kurssi vahvistuu. Se puolestaan on hyvin pitkälti riippuvainen öljyn hinnasta, joka ylitarjonnan vuoksi on pohjalukemissa.

 

Maailmantalouden piristymisestä on toiveita, mutta kokonaiskuva on ainakin Suomen osalta edelleen synkähkö.

Myöskään talouspakotteiden osalta ei ole odotettavissa nopeaa muutosta, sillä EU päätti jatkaa Venäjään kohdistuvia ulkomaankauppaa ja rahoitusmarkkinoita koskevia rajoitteita ainakin 31. heinäkuuta 2016 asti.

Poliittisesti tilanne onkin edelleen vaikea.

”Krimin pakotteet on sidottu Krimin tilanteeseen. Siinä ei juuri muutoksia luvassa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

”Itä-Ukrainan tilanteen takia langetetun sanktiot ovat puolestaan sidoksissa Minskin sopimuksen noudattamiseen. Minskin sopimus on puolestaan vaikea toteuttaa. Esimerkiksi rajakontrollin luovuttaminen Ukrainalle kestää. Näin nämäkin sanktiot pysyvät voimassa.”

Suomi tukee Venäjän sanktioiden poistoa sitten, kun asiasta vallitsee yksimielisyys EU:ssa.

Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin maaliskuussa 2014 ja on tukenut Itä-Ukrainan kapinallisia.