Väyläyhtiön papereita tulossa vihdoin julki – Berner torjuu kritiikin tiedon pihtaamisesta hallituksessa
Ministeriö julkaisee tilaamansa selvitykset yhtä lukuun ottamatta. Konsultin mukaan siinä on yritysten liikesalaisuuksia.
Sekä kokoomuksen että perussuomalaisten keskuudessa on hallituksen sisällä tyytymättömyyttä siihen, miten liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on pitänyt hallituskumppaneitaan ajan tasalla väyläyhtiöhankkeestaan.
Kritiikin mukaan suunnitelmista ei ole annettu valmistelun kuluessa muille riittävästi tietoa. Ehdotus julkaistaan torstaina 19. tammikuuta. Berner on selvittänyt sen sisältöä kokoomuksen ja perussuomalaisten ministereille alkuviikosta.
Suomen Kuvalehti kysyi Berneriltä, onko hän valmistelun aikana antanut hankkeesta tehtyjä selvityksiä tai muita tietoja hallituskumppaneiden käyttöön.
”Hallituskumppaneiden kanssa yhteistyö sujuu yhdessä sovittujen toimintatapojen mukaisesti”, Berner vastasi sähköpostitse.
Ministeri kertoo uskovansa edelleen hankkeen erittäin kunnianhimoiseen aikatauluun. Tavoitteena on, että jatkosta tehtäisiin päätös huhtikuun lopun kehysriihessä ja väyläyhtiö voisi aloittaa toimintansa jo ensi vuoden alussa.
Hankkeesta käytävää julkista keskustelua on vaikeuttanut se, että konkreettista tietoa on ollut toistaiseksi käytettävissä niukasti.
Ministeriö on teettänyt ulkopuolisilla konsulteilla selvityksiä, mutta niitä on käytetty vain ministeriön omassa valmistelussa.
Ylijohtaja Juhapekka Ristolan mukaan torstaina julkaistaan myös konsulttiselvitykset – yhtä lukuun ottamatta.
”Se jää vähän vastoin meidänkin toiveita julkaisematta sen takia, että siinä toimeksiantaja oli haastatellut yrityksiä ja kirjannut niiden yritysten vastaukset hyvin yksityiskohtaisesti näkyviin”, Ristola kertoo.
”Selvityksen tekijä on sitä mieltä, että ne ovat haastateltujen yritysten yrityssalaisuuksia ja kyllä ne varmaan ovatkin.”
Ristolan mukaan konsultin haastattelemat tahot ovat sellaisia yrityksiä, jotka voisivat tarjota palveluitaan väyläyhtiön kautta.
Tilattujen selvitysten ohella ministeriö on hyödyntänyt aiemmin kertynyttä tietoa muun muassa Finavian, Finnpilot Pilotagen ja Arctia Shippingin yhtiöittämisistä.
Ylijohtaja Ristola uskoo, että poliittiselle ja kansalaisten keskustelulle jää riittävästi aikaa. Hanke tulee myös kommentoitavaksi Otakantaa.fi-palveluun.
”Torstaina lähtee lausuntokierros liikkeelle. Yksittäiset ihmisetkin pystyvät perehtymään siihen, mitä tämä tarkoittaisi heidän arkensa kannalta. Se on auki aina helmikuun kuudenteen päivään saakka ja sen jälkeen ryhdymme täällä ministeriössä käymään läpi sitä palautetta, jota varmuudella tulee”, Ristola kertoo.
Pyysin tammikuun 2017 alussa ministeriöltä selvityksiä ja muita vastaavia asiakirjoja, joita se on teettänyt tai tehnyt itse väyläyhtiöstä vuosien 2015–2017 aikana.
Ministeriö teki välittömästi kielteisen päätöksen asiakirjojen luovuttamisesta ja perusteli sitä valmistelun keskeneräisyydellä.
Pyysin tämän jälkeen otsikkotason listausta kyseisistä asiakirjoista, jotta tietäisi, mitä asiakirjoja kielteinen päätös koskee. Sitä ei ole toistaiseksi annettu.
”Ymmärrän kyllä, että tarvitset sitä mahdollisimman pian, mutta en pysty auttamaan siinä enempää. Se tullaan siinä lain [kahden viikon] määräajassa toimittamaan”, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Miikka Rainiala.
Julkisuuslaissa lukee myös, että asiakirjat on luovutettava ”mahdollisimman pian”. Onko teillä jokin erityinen syy, miksi ette luovuta pyydettyä listausta heti?
”Ei sitä tarvitse sen enempää perustella, jos se siinä lain mukaisessa määräajassa kuitenkin toimitetaan.”
Torstaina esiteltävä väyläyhtiöehdotus on laaja paketti, jonka kaikkia osia hallituskumppanit eivät Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ole valmiita hyväksymään.
Suunnitelman mukaan valtion omistamat tiet, junaradat ja vesiväylät siirrettäisiin yhtiöön, joka vastaisi niiden ylläpidosta, remontoinnista ja rakentamisesta. Hankkeiden rahoitus hoidettaisiin siis jatkossa valtion budjetin ulkopuolelta väylien käytöstä suoritettavilla asiakasmaksuilla.
Bernerin mukaan väylien ei näin tarvitsisi kilpailla budjetissa muiden välttämättömien menojen kanssa, vaan yhtiö voisi hankkia rahoitusta markkinoilta.
Hanketta on kritisoitu muun muassa velkaantumisen lisäämisestä ja mahdollisiin autojen seurantalaitteisiin liittyvistä yksityisyydensuojariskeistä.