Valtio on tukenut energiaremontteja 143 miljoonalla eurolla – kohteena etenkin öljylämmitteiset pientalot

Suomalaisiin pientaloihin on tehty energiaremontteja valtion tuella 143 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2025.

Tiedot käyvät ilmi valtion talousarvioista, joiden yhteenvetoa Suomen Kuvalehti pyysi ympäristöministeriöstä.

Julkista rahaa on suunnattu pääosin pientalojen öljylämmityksestä luopumiseen. Pieni määrä tuesta on annettu maakaasulämmittämisestä luopumiseen. Fossiilinen energia on korvattu kaukolämmöllä, maalämmöllä tai ilmavesipumppujärjestelmillä.

Tukipolitiikka aloitettiin Sanna Marinin (sd) hallituskaudella ja sitä on jatkettu Petteri Orpon (kok) hallituskaudella.

Orpon hallitus antoi toukokuun lopulla lisätalousarvioesityksen, jossa mainitaan, että määrärahaa lämmitysremontteihin on jäljellä lähes 14 miljoonaa euroa. Se riittää noin 3 000 energiaremontin toteutukseen.

Kun eduskunta on vahvistanut lisätalousarvioesityksen, ely-keskus voi jatkaa määrärahojen jakamista.

Avustusta haettiin vuonna 2024 aikaisempia vuosia maltillisemmin. Taustalla on ollut todennäköisesti yleinen hintojen kallistuminen.

”Vuonna 2025 avustusta on haettu jälleen enemmän, mikä kertoo siitä, että öljy- ja maakaasulämmitteisten pientalojen omistajilla on edelleen halu luopua fossiilisesta lämmityksestä”, arvioi ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ilkka Hippinen.

Öljylämmitteisiä pientaloja oli Suomessa arviolta 130 000 vuonna 2020. Veronmaksajien rahoilla öljylämmittäjien määrä on laskenut ympäristöministeriön arvion mukaan alle sadantuhannen.

Ilmaston kannalta hyöty on selvä.

Öljylämmitysavustuksen jatkaminen vähentää yhden pientalon riippuvuutta öljystä keskimäärin 2 220 litraa vuosittain. Nykyiset energiaremontit ovat vähentäneet öljyn tuontia yli 63 miljoonaa litraa vuodessa.

Öljylämmitteisen pientalon hiilidioksidipäästöt per kilowattitunti ovat kaksinkertaiset kaukolämpöön ja ainakin kolminkertaiset maalämpöön verrattuna.

Kotitalouden saama taloudellinen hyöty riippuu investoinnin kokonaissummasta ja öljyn maailmanmarkkinahinnasta.

Valtionyhtiö Motiva on arvioinut, että energiaremontti maksaa itsensä takaisin ja kannattavaksi useissa tapauksissa noin kymmenessä vuodessa.

Energia-avustukset koetaan myös työllisyyttä tukevana politiikkana.

”Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustus tukee rakennusalan työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia ja kuntia energiaremonttien toteuttamiseen”, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) tiedotteessa 30. toukokuuta.

Tilastoista käy ilmi, että myös kunnille ja muutamille yhdistyksille on myönnetty energia-avustuksia noin 16 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.

Summa ei ole kovin suuri ja valtio onkin houkutellut kuntia sekä yrityksiä solmimaan yhä enemmän vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia.

Tämän vuoden huhtikuun lopussa vapaaehtoiseen sopimukseen oli liittynyt noin puolet Suomen kolmestasadasta kunnasta ja kaksitoista kuntayhtymää. Joukossa on myös suuria vuokratoimijoita ja satoja yrityksiä.

”Tämä on Suomessa havaittu hyväksi vaihtoehdoksi täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset ja välttää pakkotoimet”, Ilkka Hippinen sanoo.

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivin pyrkimyksenä on parantaa rakennusten energiatehokkuutta.

Direktiivi otettiin käyttöön pitkällisen valmistelun jälkeen keväällä 2024. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi toimeen kansallisesti. Se vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen.

Direktiivissä otetaan huomioon jokaisen jäsenmaan ilmasto-olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus.

EU:ssa rakennusten osuus energiakulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten energiaa kuluu lämmitykseen, lämpimään veteen ja jäähdytykseen.