Öljystä eroon

Hallitus haluaa sammuttaa öljykattilat 2020-luvun loppuun mennessä, ja lämmittäjien olisi syytä siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Kaikille se ei käy.

Teksti
Mikko Niemelä
Kuvat
Jonne Räsänen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Siinä se on pörissyt 24 vuotta. Markku Saarikosken öljykattila.

”Kun muutimme tähän taloon vuonna 1996, oli öljykattila uusittu muutama vuosi aiemmin. Alun perin talossa oli koksilämmitys”, Saarikoski sanoo pannuhuoneensa ovensuussa.

Koksi on käytännössä hiiltä ja yleinen lämmön lähde ennen kuin öljylämmitys yleistyi 1960-luvulla.

Nyt Saarikosken ja monen muunkin lämmittäjän öljykattilat halutaan sammuttaa ja ihmisiä kannustetaan vaihtamaan öljylämmitys ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. Näin linjataan pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa.

”Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.”

”Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä.”

”Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.”

Hallituksen linjaukset ovat suoraan vihreiden Pekka Haaviston vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmasta.

Haaviston mielestä öljylämmitteisten omakotitalojen muuttaminen maalämpöä hyödyntäviksi olisi miljardiluokan piristysruiske suomalaisille alan yrityksille ja loisi tuhansia työpaikkoja eri puolille Suomea.

Haavisto visioi, että valtio voisi tukea energiaremontteja esimerkiksi lainatakauksella.

”Tämä olisi keino torjua ilmastonmuutosta ja tukea reilua muutosta kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa”, Haavisto kirjoitti puolueensa verkkosivuilla keväällä 2019.

 

Markku Saarikoski on ”onnellinen hybridilämmittäjä”.
Markku Saarikoski on ”onnellinen hybridilämmittäjä”.

Markku Saarikosken öljykattila söi ensi alkuun jopa 5 000 litraa öljyä vuodessa. Se oli liikaa. Selvisi, että vuonna 1954 rakennetun rintamamiestalon ullakon eristykset olivat liian ohuet ja lämpö pääsi harakoille. Myös ikkunat falskasivat.

Korjausten jälkeen öljynkulutus laski vajaaseen 3 500 litraan vuodessa. Syntyi selvää säästöä, noin tuhat euroa vuodessa. Saarikoski ei ollut kuitenkaan täysin tyytyväinen.

Öljypoltin vaihdettiin 2004, ja vuonna 2009 Saarikoski osallistui bioöljykokeiluun.

Kahden vuoden kokeilu sujui Saarikosken mukaan hyvin, mutta ei tuonut kulutukseen merkittäviä säästöä, hivenen ympäristöystävällisempää se kuitenkin oli.

Saarikoski alkoi etsiä lisäkeinoja lämmityslaskun pienentämiseksi.

Markkinoille alkoi putkahdella 2010-luvun alkupuolella erilaisia lämpöpumppuja. Pumpuilla saadaan laskettua sähkönkulutusta etenkin lauhalla säällä. Lämpöpumppuja käytetään myös ilman jäähdyttämiseen, mikä viilentää asuntoa mukavasti helteillä.

Kyse on satojen miljoonien eurojen bisneksestä, joka työllistää Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen arvion mukaan ainakin 3 000 ihmistä.

Saarikoskikin innostui ja osti ilmalämpöpumpun piharakennukseensa. Sähkölasku pieneni.

”Aloin miettiä, että laskisiko se lämmityslaskuakin, jos asentaisin öljykattilan yhteyteen ilma-vesilämpöpumpun.”

Pumpuilla on eroja: Ilma-vesilämpöpumppu lämmittää vettä ja sitä kautta vesikiertoisia pattereita, ja Saarikosken kotona myös lattialämmitystä. Ilmalämpöpumppu puhaltaa lämmintä tai viileää ilmaa suoraan sisätilaan.

Saarikoski alkoi tarkkailla sähkö- ja lämmityslaskuaan asennuksen jälkeen. Tietenkin excel-taulukon avulla, kuten moni muukin ”tarkan euron suomalainen”. Joka kuukausi Saarikoski kirjasi kilowattitunnit ylös. Samalla hän seurasi tarkasti öljyn kulutusta.

Saarikosken taulukot todistavat muutoksen: Ennen hänen sähkö- ja lämmityslaskunsa olivat yhteensä noin 4 300 euroa vuodessa. Ilma-vesilämpöpumpun asennuksen jälkeen lasku pieneni hieman yli 2 000 eurolla, noin puoleen entisestä.

”Olen nyt aika onnellinen hybridilämmittäjä. Vaimo näitä minun laskelmiani tosin vielä hieman epäilee”, Saarikoski sanoo ja virnistää.

Saarikosken talous maksoi lämpöpumppulaitteesta ja asennuksesta 9 000 euroa, kun mukaan lasketaan kotitalousvähennys.

 

Kaikilla ei ole varaa investoida yhtäkkiä uuteen energiajärjestelmään tuhansia euroja, vaikka panostus maksaa vuosien mittaan itsensä takaisin. Monet öljylämmittäjät ovat pienituloisia eläkeläisiä ja talot vanhoja, sodan jälkeen rakennettuja rintamamiestaloja.

Kaikki talot eivät myöskään sijaitse Espoon Lintuvaarassa niin kuin Saarikosken talo. Moni öljylämmitteinen talo sijaitsee seudulla, jonka väkimäärä vähenee ja ikärakenne kasvaa. Talojen arvo laskee, ja se on ongelma monelle omistajalle.

Sijainti vaikuttaa lainan saantiin. Tämä on huomioitu myös Marinin hallituksen linjauksissa ja ympäristöministeriössä. Siksi hallitus kaavailee öljylämmittäjille 80 miljoonan euron tukipottia vuosille 2021–2023.

Lisäksi avustuksia myönnetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kautta yhteensä 60 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Summaa ei ole kuitenkaan korvamerkitty öljylämmittäjille, vaan kaikille rakennushankkeille, jotka voivat parantaa energiatehokkuutta.

Mutta ovatko öljylämmittäjät valmiita muuttamaan tukien avulla lämmitysjärjestelmänsä uuteen ja vähäpäästöisempään?

Energiateollisuuden tilastojen mukaan hyöty olisi päästöjen kannalta selvä.

Öljylämmitteisen pientalon hiilidioksidipäästöt per kilowattitunti ovat kaksinkertaiset Suomessa tuotettuun kaukolämpöön ja kolminkertaiset maalämpöön verrattuna.

”Ihmisillä on mahdollisuus ostaa hiilineutraalia sähköä tai kaukolämpöä, joten myös kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa”, energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen muistuttaa.

 

Saarikosken omakotitalo sijaitsee Espoon Lintuvaarassa. Monet öljylämmittäjät asuvat kuitenkin seuduilla, joiden elinvoima hiipuu.
Saarikosken omakotitalo sijaitsee Espoon Lintuvaarassa. Monet öljylämmittäjät asuvat kuitenkin seuduilla, joiden elinvoima hiipuu. © Jonne Räsänen

Eero Otronen kaivaa esille tilastoja. Otronen on Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija, joka edustaa laajasti lämmitysalan yrityksiä.

Otrosellakin on vakuuttavat excel-taulukot, jotka kertovat pientalojen öljylämmittäjien määrän Suomessa ja sen, kuinka moni luopuu öljystä joka vuosi, vapaaehtoisesti.

”Suomessa on tällä hetkellä suunnilleen 130 000 öljylämmittäjää ja heistä vuosittain viisituhatta vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä johonkin muuhun.”

Jos Otrosen laskelmat pitävät paikkansa, sammuvat öljykattilat lämmittäjien vapaaehtoisilla toimilla 2040-luvun puolivälissä.

”Öljykattilat poistuvat Euroopan unionin hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti vuoteen 2050 mennessä. Miksi Suomen pitää olla tässäkin etunenässä? Onko se realismia”, Otronen kysyy.

Jos 130 000 öljylämmittäjää hakisi osuuttaan 80 miljoonan euron tukipotista, olisi tukisumma 615 euroa per lämmittäjä. Esimerkiksi maalämpöön siirtyminen maksaa porauksen ja maaperän hankaluudesta riippuen 15 000–25 000 euroa. Erilaisten ilma-vesipumppujärjestelmien hinnat liikkuvat 10 000 euron molemmin puolin.

Otrosen mielestä valtion pitäisi satsata biopolttoöljyn lisäämiseen.

”Nykyinen järjestelmä ilman mitään muutoksia pystyy käyttämään kevyen polttoöljyn sijaan biopolttoöljyä, jonka jakeluvelvoite alkaa vuoden 2021 alusta. Asetettu tavoite on kymmenen prosenttia vuonna 2028. Se ei mielestäni ole tarpeeksi kunnianhimoinen.”

Otronen ei kannata myöskään valtion tukia, sillä hänen mielestään ne eivät ole riittävät ja yhteiskunnan varoja tarvitaan moneen muuhunkin tärkeään kohteeseen. Tuet voivat myös valua markkinahintoihin ja vääristää kilpailua.

Viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, paljonko Suomessa on öljylämmitteisiä pientaloja.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ei täysin allekirjoita valtiontukien haitallisuutta.

”Käsitykseni on, että riski lienee hyvin riippuvainen kulloisestakin suhdannetilanteesta. Työllisyyttä avustukset joka tapauksessa parantavat sekä auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä.”

Yksi ongelma on myös se, ettei viranomaisilla ole ajantasaista tietoa siitä, minkä verran Suomessa on öljylämmitteisiä pientaloja.

Rakennuskantarekisterin tiedot laahaavat jäljessä. Rekisteritiedot kerätään rakennusvaiheessa ja sellaisten remonttien yhteydessä, jotka vaativat rakennusluvan.

Kaikki lämmitysjärjestelmänmuutokset eivät vaadi erityistä rakennuslupaa. Siksi tilastot väittävät, että öljylämmittäjien määrä on pysynyt kymmenen vuotta lähes muuttumattomana, noin 200 000 öljylämmittäjässä.

Otrosen ja viranomaisten tiedoissa on siis kymmenientuhansien lämmittäjien ero.

Tilastokeskuksen tekemät erilliset selvitykset kuitenkin kertovat, että muutosta tapahtuu vuosi vuodelta vapaaehtoisuuden pohjalta.

”Öljystä on siirrytty kaukolämpöön erityisesti kerros- ja rivitaloissa ja maalämpöön omakoti- ja paritaloissa. Lämpöpumppujen merkitys lämmityksessä on kasvanut”, kirjoittaa yliaktuaari Virve Rouhiainen Tilastokeskuksen sivuilla.

”Otantatutkimusten mukaan muutos on ollut selvästi nopeampi kuin rakennuskantarekisteristä voisi päätellä.”

Viranomaiset ovat reagoineet tilasto-ongelmaan. Ympäristöministeriössä on käynnistynyt hanke, jolla pyritään samaan luotettava kuva Suomen öljylämmittäjien määrästä ja muutoksesta. Ilman luotettavaa tietoa kymmenien miljoonien eurojen tukipottia on hankala jakaa.

 

Markku Saarikoskella on ollut tapana tilata öljyauto rintamamiestalonsa pihaan kerran vuodessa. Auto ajaa Espoon Lintuvaaraan ja täyttää öljysäiliön, johon mahtuu lähes 4 000 litraa öljyä.

”Iloisella hybridilämmittäjällä” on öljyä säiliössä tuhansia litroja, eikä hänen tarvitse tilata öljyä seuraavaan viiteen vuoteen, sillä öljynkulutus on laskenut pumppujärjestelmän ansiosta hyvin maltilliseksi, lähes olemattomaksi. Silti öljy on tärkeää Saarikoskelle.

Kattilalla on käyttöikää vielä kymmenkunta vuotta, ja vanha tekniikka kannattaa käyttää hänen mielestään loppuun.

”Kyllähän maailman poliittinen tilanne on se, että ekologisempaan suuntaan pitää mennä. Seuraan kyllä koko ajan, miten lämmitysmuodot kehittyvät.”

Saarikoski myöntää, että hinnalla on iso merkitys, kun hän tekee valintoja. Maalämpöön siirtyminen epäilyttää, koska talo on kallion päällä ja poraushinta sen mukainen. Kaukolämpö puolestaan ei ole Saarikosken mielestä ”kuluttajalle suotuisa”.

Mutta mitenkäs ne valtion tuet?

Saarikoski tietää Aran myöntämistä energiatuista, mutta hallituksen kaavailemasta 80 miljoonan euron tukipaketista hän ei ole vielä kuullut.

Öljykattilastaan Saarikoski ei aio luopua, ainakaan kovin helposti.

”Jos valtio tukisi yli viisikymmentäprosenttisesti, niin why not.”