Uusnatsin potku Suomessa luokiteltiin terrori-iskuksi – Maailmalla iskuissa tapettiin jälleen tuhansia

Vuosi 2016 oli verinen. Eri puolilla maailmaa tehtiin yhteensä 1 807 terrori-iskua. Niissä kuoli lähes 16 000 ihmistä. Se on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin kuolonuhreja tuli noin 28 300.

Mediatietoihin perustuvien tietokantojen mukaan iskujen määrät ovat kokonaisuudessaan vähentyneet 2010-luvulla.

Eri tilastojen ja tietokantojen tarkkuus voi kuitenkin heitellä, jolloin kyse on suuntaa-antavista arvioista. Terroriteoista tietoja keräävät muun muassa Global Terrorism Database ja tiedonkeruupalvelu Esri. Näissä tilastoissa ja Yhdysvaltojen ulkoministeriön tiedoissa voi olla tuhansien kuolonuhrien erot.

Terrori-iskuja tehdään edelleen eniten Afganistanissa, Pakistanissa, Libyassa, Irakissa, Syyriassa, Nigeriassa ja Jemenissä, ja näissä maissa myös kuolonuhreja tulee eniten.

”Isisin toiminta erityisesti Syyriassa ja Irakissa on ollut edelleen merkittävää”, sanoo Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktitutkimuskeskuksen professori Tarja Väyrynen.

Terrori-iskut koskettivat viime ja toissa vuonna voimakkaasti myös Eurooppaa, kun muun muassa Ranskassa ja Belgiassa koettiin terroristien tekemiä joukkomurhia, joissa kuoli yhteensä satoja ihmisiä.

Iskujen kuolonuhrit eivät ole tilastollisesti Euroopassa kuitenkaan samalla tasolla kuin 1970-luvulla, jolloin IRA, ETA ja RAF tekivät veritekoja. Vuonna 2015 Euroopassa kuoli terrori-iskuiksi luokitelluissa teoissa 175 ihmistä, kun 1970- ja 1980-luvuilla uhreja oli eri vuosina yli 400.

 

Terrori-iskujen määritelmä voi hämmentää. Esimerkiksi Esrin tietokannan mukaan myös Suomessa tehtiin viime vuonna terrori-isku, vaikka viranomaiset suojelupoliisin johdolla ovat todenneet, ettei Suomeen kohdistu vakavaa terroriuhkaa.

(Tämän jutun julkaisun jälkeen Esri päivitti sivujaan. Se poisti Suomen kohdalta väitetyn terrori-iskun. Esrin tiedot perustuvat mediatietoihin, joita on koottu Wikipediaan. Tästä linkistä löydät päivitetyt tiedot.)

Alun perin Esri määritteli Suomen terrori-iskuksi Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneen väkivallanteon, jossa uusnatsi Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta rintaan ja tämä kaatui maahan lyöden päänsä.

Karttunen kuoli myöhemmin: kuolinsyyksi todettiin kallovamma. Oikeudessa Torniainen tuomittiin kahdeksi vuodeksi ehdottamaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.

Professori Väyrynen toteaakin, että tapauksesta tulee hyvin esiin terrori-iskun määrittelyjen ja luokittelujen vaikeus.

”Terrorismilla viitataan yleensä poliittisissa tarkoitusperissä tehtyyn tekoon, jonka tarkoitus on herättää suurinta mahdollista pelkoa suurissa joukoissa.”

Väyrysen mielestä Asema-aukion tapaus kuuluu ”terrori-isku-listalle”, koska teko tapahtui poliittisen mielenilmauksen aikana.

Myös eri maiden tiedustelupalvelut keräävät tietoja ääriryhmistä. Näiltäkin osin ääriliikkeiden väkivallasta on syytä puhua ainakin terrorina.

Terrori-iskujen määrä on laskenut.

Eurooppaan kohdistuneet terrori-iskut ovat näkyneet viime vuosina isosti myös perinteisen median uutisissa. Sosiaalisessa mediassa tapauksia kommentoitiin tai kommentoidaan koko ajan aktiivisesti.

Länsimaihin kohdistuvien iskujen ”uutisarvoa” pidetään huomattavasti suurempana kuin esimerkiksi Lähi-idässä lähes päivittäin tapahtuvien terrori-iskujen, vaikka niissä voi kuolla kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä.

Jos tapauksista uutisoitaisiin samalla tavoin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyistä iskuista, länsimaiset mediat eivät juuri muuta kerkiäisi raportoimaankaan.

Länsimaissa tapahtuvien iskujen uutisoinnin intensiivisyys ja perusteellisuus voi kuitenkin luoda harhaa sille, että terrori-iskuja tapahtuu koko ajan enemmän.

Esimerkiksi terrorismin tutkija Leena Malkki kritisoi mediaa terrorismiuutisoinnista Helsingin yliopiston blogissa. Malkin mielestä terrorismin nouseminen kansainvälisen politiikan keskiöön synnyttää helposti mielikuvan siitä, että terrorismi on nykyisin erityisen yleistä.

Myös tiedonkeruun menetelmät ovat kehittyneet huimasti 1970-luvulta.

”Siinä missä 1970-luvulla tietoja kerättiin lähinnä kansainvälisten sanomalehtien ja uutistoimistojen uutisvirtaa selaamalla, tänä päivänä käytössä on hakujärjestelmä, joka seuloo lähes kaksi miljoonaa uutisjuttua päivässä”, Malkki kirjoittaa.

Nopea uutisointi eri kanavissa synnyttää helposti lukijoissa ja kuulijoissa tunteen terrorismin kasvusta, vaikka todellisuudessa terrori-iskujen määrä on laskenut.

Mielenkiintoisena tilastotietona voi pitää myös sitä, että Global Terrorism Databasen mukaan 44 prosentissa maailmalla tehdyissä terrori-iskuissa ei tullut kuolonuhreja.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin siitä, ettei terrorismin uhka ole hävinnyt mihinkään. Uhkaa on myös vaikea tilastoida.

 

Juttu julkaistu 10.1. klo 12.43, juttua päivitetty 17.1. kello 10.08. Esrin terrori-iskukartassa ei ole enää Suomi-mainintaa.