Uusi tieto: Pipolätkä pidentää ikää
Harrastaminen kohottaa kuntoa, mutta lisää myös psyykkisiä voimavaroja ja sosiaalista pääomaa. Kuva Tor Wennström / Lehtikuva.
Yleinen käsitys aikuisten miesten harrasteurheilusta on, että se on vain hyvä syy järjestää saunailtoja. Väite on nyt todistettu harhaluuloksi.
Tutkijat ovat jo pitkään tienneet ja kotiväki havainnut, että ongelmat alkavat kun kumppanin lihakset, aivopolut ja selkärangan refleksiradat laiskistuvat ja heikkenevät vuosia kestävän lähes liikkumattoman elämän seurauksena.
Paluu kentille kuitenkin kannattaa monesta syystä. Suomen jääkiekkoliiton ja Kuntoliikuntaliiton selvitys kertoo, että harrastaminen kohottaa kuntoa, mutta lisää myös psyykkisiä voimavaroja ja sosiaalista pääomaa. Selvityksessä kysyttiin harrastajien kokemuksia lajistaan.
Jo pelin aikana joukkuehenki on keskeisessä asemassa. Mutta pukukopissa ja sen ulkopuolella tapahtuva sosiaalisuus on määrällisesti suurempaa ja tärkeämpää, kun puhutaan esimerkiksi harrastekiekkoilun sosiaalisista terveysvaikutuksista.
Eli matsin lopputuloksella ei ehkä ole niin suurta väliä, vaan tärkeämmäksi saattaa nousta vuorovaikutus, kaverisuhteet ja ryhmään kuulumisen tunne. Saunailtojen taktiikkapalavereilla on siis luultua suurempi merkitys.
Pipolätkällä ja puulaakipeleillä on tärkeitä vaikutuksia myös psyykkiseen terveyteen. Jyväskylän yliopiston tutkijan Sami Kokon mukaan pelaajat voivat saada onnistumisen kokemuksia, pääsevät irti työasioista ja arjesta ja tuntevat iloa.
”Sosiaalisella pääomalla on selvä yhteys ihmisten itse kokemaansa terveyteen. Se on linkki, jonka kautta harrastuksen sosiaaliset elementit voidaan linkittää terveyteen”, Kokko kertoo.
Jääkiekkoliiton kyselyssä 85 prosenttia harrastajista kertoi vuorovaikutuksen kautta syntyvän myönteisen ilmapiirin tärkeimmäksi harrastamisen syyksi.
”Liikunnan sosiaaliseen ja psyykkiseen merkitykseen pitäisi keskittyä jatkossa enemmän. Vasta silloin liikunnan terveyspotentiaali tulee huomioitua kokonaan”, Kokko sanoo.