Tyly kopteriselvitys tyrmää haaveet valtion omasta kopteriyhtiöstä – laskelmia yritettiin salata, kritiikkiä johtajan lentolupakirjan ylläpidolle

Selvityshenkilö Jyri Lilja moittii ankarasti tapaa, jolla valtion omien koptereiden hankintaa on yritetty edistää.

Finnhems
Teksti
Jari Hanska

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa asiantuntija Jyri Liljan selvittämään lääkärikopteritoiminnan tulevaisuutta. Selvityshenkilö asetettiin samaan aikaan, kun Suomen Kuvalehti kertoi toiminnan kilpailuttamisesta ja valvonnasta vastanneen Finnhems-yhtiön ongelmista. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) totesi lehdelle haluavansa käydä toiminnan laajasti läpi.

”Pitää tehdä siivo tähän hommaan”, hän sanoi.

Nyt valmistuneessa selvityksessä puututaan lukuisiin epäkohtiin ja linjataan toiminnan tulevaisuudesta. Merkittävin ehdotus on se, että lääkärikopterit säilytettäisiin kilpailutettuna toimintana.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ehti syksyllä 2019 linjaamaan, että Finnhems siirrettäisiin sairaanhoitopiireiltä valtion omistukseen. Tavoitteeksi kerrottiin, että valtio hankkisi omat kopterit ja ryhtyisi hoitamaan lentotoimintaa.

Selvityshenkilön mukaan Finnhems tulee kyllä valtiollistaa, mutta itse lentotoiminta tulisi jatkossakin kilpailuttaa. Tällä hetkellä toimintaa pyörittävät Skärgårdshavets Helikoptertjänst (SHT) ja Babcock Scandinavian Air Ambulance (BSAA).

Kovaotteista johtamista, kalliita riitoja, mustamaalaamista – sairaanhoitopiirien lääkärikopteriyhtiö kovan kritiikin kohteena

Linjaus on täysin päinvastainen siihen nähden, mitä Finnhems itse on tähän asti ajanut. Finnhems on korostanut, että lentotoiminta olisi tehokkaampaa hoitaa yhtiön omana tuotantona. Tueksi väitteilleen Finnhems teetätti laskelmat kahdella konsulttiyritykseltä.

Suorasukaisesta selvityksestä käy ilmi, että Finnhemsin tilaamat laskelmat pyrittiin osittain salaamaan. Selvityshenkilöltä vaadittiin jopa kolmen sivun salassapitositoumuksia, joihin hän ei kuitenkaan suostunut.

”Pidän harmillisena sitä, että julkisin varoin ollaan hankkimassa valtiolle kalustoa ilman, että sen valmistelu olisi riittävän läpinäkyvää. On muodostunut kuva, että helikoptereiden ostamisesta on jo päätetty, eikä muuta vaihtoehtoa edes haluta harkita,” Lilja toteaa selvityksessään.

Hän myös moittii julkisuuteen saatujen laskelmien tasoa. Hänen mukaansa oman lentotoiminnan aloittaminen ilman vankkaa kokemusta sisältäisi erittäin suuria riskejä.

“Selvitysmiehenä en ole vakuuttunut siitä, hallitseeko FinnHEMS:n hallinto tämän kaltaisen muutosjohtamisen. Kun jo nyt on ollut ongelmia, ilman omia helikoptereitakin, pelkästään ulkoistettujen lento-operaattorien sopimuskausien aikana.”

Selvityshenkilö ehdottaa kilpailutuksen käynnistämistä välittömästi. Hän odottaa siihen osallistuvan lukuisia yhtiöitä, sillä Pohjoismaissa toimii tällä hetkellä yli kymmenen kriteerit täyttävää yhtiötä.

 

Selvityksessä tuodaan esille lukuisia kehityskohteita. Monet niistä liittyvät Finnhemsin kulurakenteeseen ja hallintoon.

Kela maksaa Finnhemsille vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa korvauksena helikopterikuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Selvityksessä ehdotetaan, että kyseiset maksut vähennettäisiin valtion vuosittain maksamista maksuista.

Valtio maksaa Finnhemsille nykyisin noin 30 miljoonaa euroa, josta lentotoiminnan osuus on 24 miljoonaa euroa. Kelan rahoilla Finnhems on pyörittänyt omaa tutkimustoimintaansa. Selvityksessä ehdotetaan tutkimustoiminnan lopettamista, sillä ensihoidon riippumaton tutkimustoiminta on jo nyt yliopistojen tehtävä.

Selvityksessä huomautetaan myös kustannusten jatkuvasta kasvusta. Finnhemsin toimitusjohtajalle on maksettu vuosipalkan ohella myös muita etuja. Selvityksessä nostetaan esiin toimitusjohtajan helikopterilentolupakirja ja sen ylläpito, johon on käytetty julkisia varoja 100 000 euroa.

Selvityksessä huomautetaan, ettei lentäminen kuulu toimitusjohtajan toimenkuvaan.

”FinnHEMS:n hallituksen sekä rahoittajan, STM:n tulee arvioida FinnHEMS:n henkilöstölle myöntämiensä etuuksien kohtuullisuutta, ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, joilla valtionapu ohjataan todellisiin lääkärihelikopteritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin”, selvityksessä huomautetaan.

 

Suomen Kuvalehden aikaisemmin uutisoimat oikeudenkäynteihin liittyvät kustannukset nousevat nekin esiin selvityksessä. Finnhems on käynyt välimiesoikeutta molempien kopteripalveluja tuottavien yhtiöiden kanssa – varsin heikolla menestyksellä.

Selvityshenkilö arvioi tähän mennessä syntyineiksi kuluiksi noin kaksi miljoonaa euroa.

”Selvitysmiehenä en voi mitenkään uskoa, että aina olisi kustannuksia aiheutettaessa ollut mielessä se, olisiko samaan tai jopa tyydyttävämpään lopputulokseen päästy muita menetelmiä käyttäen”, selvityksessä todetaan.

Lisäksi Lilja ehdottaa, että lääkärikopteritoiminnasta järjestettäisiin riippumaton tutkimus, jossa selvitettäisiin muun muassa lääkärikopteritoiminnan terveysvaikutukset ja kustannustehokkuus.

”Lääkärihelikopteritoiminta Suomessa ei ole saanut osakseen juurikaan kriittistä  arviointia. Poliitikoilla ei ole ollut rohkeutta ottaa asiaa puheeksi millään asteella, mikäli toimintaan joutuisi kohdistamaan vähääkään kriittistä arviointia”, selvityksessä todetaan.

Selvityshenkilö ottaa myös kantaa pitkään velloneeseen poliittiseen kiistaan siitä, mihin uusi kopteritukikohta tulisi Kaakkois-Suomessa sijoittaa. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä päätyi ehdottamaan tukikohdan paikaksi Lappeenrantaa. Poliittisessa väännössä paikaksi vaihtui Utti.

Nyt Lilja ehdottaa, että tukikohdan sijainniksi pitäisi palauttaa Lappeenranta. Hänen mukaansa se soveltuu sijoituspaikaksi kokonaisuuden kannalta Uttia paremmin.