Terveystalo salasi hoitajalta tämän altistumisen koronalle - jatkoi työskentelyä potilaiden kanssa viikon
Helsinkiläisen toimipisteen henkilökuntaa on huolestuttanut suojautuminen ja siisteys. Johtavan lääkärin mukaan ongelmia on aiheuttanut se, ettei tiloja ole suunniteltu infektioyksiköksi.
Terveystalon Kampin toimipisteen röntgenhoitaja oli kontaktissa potilaan kanssa, joka sairasti tietämättään koronavirusta. Työntekijällä ei ollut täyttä suojavarustusta.
Kun potilaan tilanne selvisi, esimiestasolla päätettiin, että altistuneelle työntekijälle ei kerrota asiasta.
Hoitaja jatkoi työskentelyä potilaiden parissa viikon ajan, kunnes hänelle kerrottiin altistumisesta. Työntekijä pääsi sen jälkeen testiin, jonka tulos oli negatiivinen.
Työntekijä oli potilaan lähettyvillä alle 15 minuuttia, joten varotoimille ei ollut tarvetta, kuului perustelu erikoiseen toimintaan.
”Aika vähässä ovat yli 15 minuutin lähikontaktit. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, ettei siellä voisi altistua koskaan”, ihmettelee yksi kyseisen toimipisteen työntekijöistä.
Altistuminen ei ole ainoa asia, joka askarruttaa yksikön työntekijöitä: huolta on myös suojautumisesta ja toimipaikan siisteydestä. Toimipisteen johto myöntää, että käytännöissä on ollut vaihtelua, mutta painottaa, että yksikään työntekijä ei ole saanut tartuntaa.
Suomen Kuvalehti on tarkistanut jutussa esitettyjä tietoja henkilö- ja asiakirjalähteistä. Toimituksen tiedossa ei ole vastaavia tapauksia Terveystalon muista toimipisteistä.
Toimipisteessä asiakkaille, joilla on hengitystieoireita tai jotka ovat palanneet Suomeen ulkomailta riskialueilta, on järjestetty kohorttitila.
Se tarkoittaa erillistä tilaa, jossa asiakkaat odottavat palvelua. Etukäteen ei tiedetä, kenellä on pelkkä yskä ja kenellä covid-19. Tauti on usein pitkään tai jopa kokonaan oireeton.
Asiakkaita huolestuttaa, että jos tartuntaa ei testiin mennessä ole, sen saa viimeistään odotustilassa. Näistä huolista on uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat jo maaliskuussa.
Uutisoinnin seurauksena asiakkaita alkoi saapua toimipisteeseen hengityssuojien kanssa. Asiakkaat ovat käyttäneet suojia, vaikka eivät olisi tulleet vastaanotolle hengitystieoireiden vuoksi eivätkä joutuneet samaan tilaan koronatestejä odottavien kanssa, työntekijä kertoo.
Kohorttialueelle ohjatut, hengitystieoireiset potilaat käyttävät kuitenkin välillä samoja tiloja ja palveluja kuin muut asiakkaat.
Yhdessä toimipisteen sisäisessä ohjeessa sanotaan, ettei koronaviruspotilaita kuvata esimerkiksi röntgenissä. Niin on kuitenkin tehty.
Kun toimipaikkaan alkoi saapua koronapotilaita, heidän kanssaan tekemisissä olevat työntekijät suojattiin myssyin, suojatakein, kasvosuojin ja hanskoin.
Pian työntekijöille kerrottiin, että suojia tarvitsevat vain ne, jotka ovat kohorttialueella, työntekijä kertoo.
Potilaita noudetaan kohorttialueelta esimerkiksi kuvauksiin. Näitä noutoja ja kuvauksia tekeville henkilöille jätettiin suojiksi maskit ja hanskat, työntekijä kertoo.
”Sanottiin, että se riittää. Ajateltiin, että potilaita pelottaa, jos työntekijät kulkevat suojautuneina.”
Työntekijöiden keskuudessa suojausta toivottiin sen takia, että moni sairastaa covid-19-taudin oireettomana. Tällainen henkilö voi tulla hoidattamaan jotain muuta vaivaa ja tietämättään altistaa heikosti suojautuneen työntekijän.
Tällä hetkellä suojavaatteita saavat pitää muutkin kuin kohorttitilassa työskentelevät, esimerkiksi röntgenhoitajat. Varusteista alkaa kuitenkin olla pulaa.
SK:lle puhunut työntekijä kertoo olevansa huolissaan riskiryhmiin kuuluvista asiakkaista, jotka tulevat toimipaikkaan hoitamaan muita kuin koronaan liittyviä asioita.
Työntekijä kokee joutuneensa viime aikoina toimimaan omaa ammattietiikkaansa vastaan.
Koronavirus saattaa tarttua myös pintojen kautta, vaikka ensisijaisena tartuntatapana pidetään pisaratartuntaa.
Kampissa hoitohenkilökunnalle on annettu pesuaineita, jotta he voisivat puhdistaa tutkimuslaitteita itse potilaskäyntien välissä.
”On tullut sellainen olo, ettei haluaisi viedä potilasta paikkoihin, joiden siivous on ollut omalla vastuulla”, työntekijä sanoo.
Tiloihin tulisi tehdä päivittäin kohorttisiivous, jonka hoitaa ammattisiivooja, mutta SK:n lähteiden mukaan siivous on toistuvasti jäänyt tekemättä.
Myöskään tavanomaista siivousta ei heidän havaintojensa mukaan ole hoidettu normaalia tehokkaammin.
Terveystalo vakuuttaa verkkosivuillaan, että sen toimipaikoissa noudatetaan Työterveyslaitoksen erityispuhdistusohjeistusta.
Terveystaloa koskevat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjaukset. THL:n mukaan terveydenhuollon henkilökunnan edustajan, joka on hoitanut covid-19-infektioon sairastunutta ihmistä ilman suojaimia, on jäätävä välittömästi pois työtehtävistään.
Miksi Kampissa niin ei tehty, vaan työntekijän annettiin jatkaa töitä vielä viikon ajan sen jälkeen, kun oli altistunut tartunnalle?
Kampin sairaalan ja lääkärikeskuksen johtava lääkäri Olli Väisänen ei osaa selittää asiaa. Hän kertoo pitävänsä työntekijän altistumisen salaamista järjettömänä ja toimipaikan käytäntöjen vastaisena.
”En millään saa kiinni, miksi. Prosessit ovat aivan selvät. Ei ole ohjetta, jonka mukaan ei tulisi kertoa. Ampuisimme siinä suoraan omaan jalkaamme. Päinvastoin, kaikki pitää selvittää.”
Työntekijä pääsi testiin vasta yli viikko altistumisen jälkeen. Väisäsen mukaan Terveystalo pikemminkin testaa matalalla kynnyksellä.
Väisäsen mukaan myös riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä varten on selvä ohjeistus, jota noudatetaan. Heidät pannaan etätöihin.
Johtavan lääkärin mukaan yksikään Kampin työntekijä ei ole saanut koronatartuntaa.
Väisänen kertoo olevansa tietoinen keskustelusta, joka liittyy toimipisteen suojaus- ja siivouskäytäntöihin.
Hänen mukaansa tilanne on kaikille uusi ja myös viranomaisten ohjeet siivouksen tekemiseen, suojautumiseen ja testamiseen muuttuvat jatkuvasti.
Sekin vaikuttaa käytäntöihin, ettei toimitiloja ole alun perin suunniteltu nykyiseen käyttöön kohortointitiloiksi, Väisänen kertoo.
Suojautumisohjeita on hänen mukaansa muutettu. Kampissa tarkoituksena on, että täyttä suojavarustusta käyttäisivät vain epäiltyjen koronapotilaiden kanssa työskentelevät henkilöt. Lisäksi koronaoireiset potilaiden tulisi pysyä kohortointialueella.
”Ainoa juttu, mitä siellä [kohortointialueella] ei ole, on kuvantaminen, eli röntgen, koska paikkaa ei aikanaan ole rakennettu infektioyksiköksi.”
Röntgenissä suojauskäytäntöjä on nyt tiukennettu, ja siellä hoitajat saavat käyttää muitakin suojavarusteita kuin hanskoja ja maskeja.
”Potilas haetaan essut, maskit, hanskat ja visiirit päällä kuvantamiseen, minkä jälkeen potilas saatetaan pois. Hoitajan lisäksi myös potilas on suojautunut ja käyttää suu-nenäsuojainta.”
Johtavan lääkärin mukaan koronaviruksen saaneista ei oteta röntgenkuvia Kampissa, vaan heidät lähetetään julkiseen terveydenhuoltoon.
”Silloin tällöin joudumme ottamaan kuvia, koska koettaa poissulkea bakteerikeuhkokuumeen, sillä niistä osan pystymme hoitamaan kotona”, Väisänen kertoo.
Suojautumisohjeiden muutoksissa on Väisäsen mukaan niin ikään kyse viranomaisohjeistuksista. Omia ohjeita tiukennetaan, kun THL antaa uusia suosituksia.
”Viranomaisohjeistukset ovat menneet välillä kireämpään suuntaan ja välillä ohjeissa on palattu takaisin päin. Ohjeistus on muuttunut joskus niinkin nopeasti, että hyvä kun on perässä pysytty, ja ihan ymmärrettävästi. Tämä on uusi tauti.”
”Koko homman idea on se, ettei keidenkään muiden tarvitse olla suojautuneina kuin heidän, jotka ovat näiden potilaiden kanssa tekemisissä.”
Väisäsen mukaan yksikään Kampin työntekijä ei ole saanut koronatartuntaa. Hän pitää suojautumiskäytäntöjä onnistuneina.
Osa työntekijöistä ja asiakkaista on pitänyt siisteystasoa riittämättömänä.
”Meillä on ollut haasteita siivouksen kanssa. Sen ovat ammattilaisemme huomanneet. Vuoropuhelua on käyty toimittajiemme kanssa koko ajan, ja tilanne on parantunut.”
Väisäsen mukaan viime aikoina siivoaminen on ollut koko henkilöstön vastuulla, ei yksin siivouspalvelua tarjoavan yrityksen.
”Tiloja siistitään koko ajan, ja pintoja siistivät ihan kaikki asiakaspalvelusta hoitohenkilöstöön ja lääkäreihin.”
”Minullakin on ollut rätti kädessä. Kun lääkäri on ottanut potilaita vastaan, hän siivoaa itse kaikki pinnat, joihin potilas on mahdollisesti koskenut. Pöydän, tuolin, omat välineensä, stetoskoopin, korvalampun.”
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa