Nyt voit valita oman sairaalasi – lääkäri ei voi sitä estää
Uudistuksen ansiosta erikoissairaanhoidon käytännöt voivat parantua.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen terveydenhuoltolain uudistuksen mukaan potilas voi nyt itse valita häntä hoitavan terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon yksikön mistä päin Suomea tahansa.
THL:n johtavan asiantuntijan Pia Maria Jonssonin mukaan valinnanvapautta koskeva uudistus voi periaatteessa parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta, kun potilaat voivat äänestää jaloillaan hyviä palveluita ja niiden tuottajia.
”Potilaan ja kansalaisen aseman parantaminen on tärkeää ylipäätään. Tärkeä näkökohta demokraattisessa yhteiskunnassa on, että jokaisella yksilöllä on oikeus päättää omista asioistaan niin pitkälle kuin hän siihen kykenee”, Jonsson sanoo.
Valinta jatkohoidosta tehdään erikoissairaanhoidon osalta yhdessä lähettävän lääkärin kanssa.
”Se on mitä järkevintä. Lähettävällä lääkärillä on selkeä käsitys siitä, missä sairaalassa potilas voi saada sellaista hoitoa, jota hän tarvitsee. Lääkärillä ei kuitenkaan ole potilaan päätökseen veto-oikeutta. Hänen osuutensa on lääketieteellinen tuki valinnalle”, Jonsson selvittää.
Esimerkiksi tekonivelleikkaukseen lähetettävä potilas voi nyt valita sairaalan vaikka toiselta puolelta maata, jos esimerkiksi hänen ystävällään on sairaalasta hyviä kokemuksia. Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole omakohtaisia kokemuksia sairaaloista.
Jatkossa osaaminen saattaa keskittyä tiettyihin sairaaloihin, kun potilaat hakeutuvat niihin hyvien suositusten perusteella. Tämä saattaa luoda myös uusia työpaikkoja.
Yksittäinen sairaala voi haluta laajentaa ja kehittää toimintaansa ja markkinoida sitä esimerkiksi laadulla ja potilasturvallisuudella. Tästä voi muodostua myös kilpailuvaltti, kun raha seuraa potilasta hänen valitsemalleen tuottajalle.
”Toimintaa voi laajentaa muun muassa markkinoimalla palveluja muiden maiden asukkaille. EU:n potilasdirektiivi helpottaa potilaiden liikkumista koko unionin alueella. Mutta jos sairaalaan tulee paljon potilaita muilta paikkakunnilta tai muista maista, oman väestöpohjan palveluiden saatavuus on pystyttävä takaamaan”, Jonsson sanoo.
”Terveyspalveluiden markkinoilla tapahtuu nyt paljon – etenkin kun väestö ikääntyy. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta olemme yhä enemmän siirtymässä palveluyhteiskuntaan. Palvelusektorilla on paljon laajentamisen varaa, jos siihen vain aletaan panostaa.”
Kardiologian vastuualuejohtaja ja TAYS Sydänkeskuksen ylilääkäri Vesa Virtasen mukaan koko yhteiskunta hyötyy parhaimmillaan potilaan valinnanvapaudesta.
”Tutkimukset osoittavat, että suuri potilasvolyymi parantaa hoidon laatua ja on myös kustannustehokasta. Potilaiden valinnanvapaus voi sitouttaa heitä nykyistä enemmän hoitoon, mikä parantaa jatkohoidon onnistumista”, Virtanen toteaa.
Pia Maria Jonssonin mukaan uudistuksen ansiosta erikoissairaanhoidon käytännöt voivat parantua.
”Jos potilaan valinnalla on järkevät perusteet ja hän pystyy järkevästi oikeuksiaan käyttämään, se vahvistaa palveluiden hyvälaatuista tuotantoa. Toisaalta se voi heikentää sellaisten yksiköiden asemaa, jotka eivät anna korkeatasoista hoitoa, tai jos palveluiden saatavuudessa on suuria vaihteluja tai jos potilaan kohtelu ei ole asiakaslähtöistä. Sama ilmiö koskee perusterveydenhuollon palveluja”, Jonsson sanoo.
Uusi terveydenhuoltolaki on niin tuore, että vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvin potilaat tuntevat oikeutensa ja ovat kiinnostuneita käyttämään niitä.
Runsas vuosi sitten TAYS Sydänkeskuksen ja tekonivelsairaala Coxan tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa yli 50-vuotiaista suomalaisista ei tiennyt potilaan valinnanvapauden laajentamisesta.
Kunnissa mietitään parhaillaan huolellisesti valinnanvapautta koskevan uudistuksen ratkaisuja. Kuntien kannalta kiinnostava kysymys on ennen kaikkea laskutus. Laskuttamisen yhteydessä niille muodostuu kuva siitä, missä määrin erikoissairaanhoidon potilaat ovat hakeneet hoitoja oman kuntayhtymän ulkopuolella.
Tekonivelleikkausta tai sydämen pallolaajennusta ei välttämättä haluta tehdä lähimpänä kotia, vaan osaavimman kirurgin käsissä tai hyväksi tiedetyssä sairaalassa. Osaamisen keskittyminen tuo suuria hyötyjä, sillä joissakin sairaaloissa leikkauksia tehdään liian pieniä määriä eikä tarpeeksi usein. Potilaan saama hoidon laatu ei ole aina parasta mahdollista.
Myös Kuntaliiton ammattilaiset ovat käyneet informoimassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä siitä miten valinnanvapautta pitäisi hallinnoida. Ministeriön virkamiehet ovat järjestäneet koulutusta eri puolilla maata lainsäädännön soveltamisesta.
”Se miltä pohjalta kansalaiset tekevät valintansa on hyvin kiinnostava kysymys”, Jonsson kertoo. ”THL:ssä on nyt käynnistymässä Tekesin rahoittama tutkimus, jossa tutkitaan valinnanvapautta ja sen vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat hyvää ja käyttökelpoista tietoa valintansa pohjaksi.”