Sittenkin rangaistus?

Onko tosiaan niin, että teknologiayritys Google voi kaataa luvatta pohjoispohjalaista metsää eikä siitä seuraa mitään? Tätä on syyskuusta saakka päivitelty.

Silloin kävi ilmi, että Google on parturoinut noin 330 hehtaaria metsää Muhoksella ja vajaat 200 hehtaaria Kajaanissa, vaikka se ei olisi saanut vielä perustaa datakeskustyömaitaan. Ympäristövaikutusten arviointi on tekemättä. Laki edellyttää, että tällainen arviointi tehdään, mutta ei säädä laiminlyönnistä rangaistusta.

”Nyt julkisessa keskustelussa on lähinnä levitelty käsiä ja todettu, että olisi ollut hyvä odottaa se arviointi”, sanoo ympäristöjuristi Laura Kolehmainen Lakiasiaintoimisto Maailma Oy:stä. Se on voittoa tavoittelematon yritys, joka keskittyy ympäristöön liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin.

Reilu viikko sitten Lupa- ja valvontavirasto määräsi, että ”valmistelutoimet” työmailla keskeytetään, mutta vahingot ovat ehtineet tapahtua. Maanantaina Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen tuli julkisuuteen ja pyysi anteeksi, ”että ollaan tässä tilanteessa”. Hän sanoi, että viranomaiset ovat olleet tietoisia Googlen hakkuusuunnitelmista, mutta ei yksilöinyt, mitkä viranomaiset.

Laura Kolehmainen ei tyydy tähän. Hän on käynyt pykäliä läpi ja katsonut, ”eikö laista tosiaan löydy mitään kättä pitempää”, kuten hän muotoili sosiaalisen median päivityksessään.

Kättä pitempää löytyi. Eikä se edes ollut ”kovin monimutkaista”.

Kolehmainen aloittaa asemakaavasta. Muhoksen kunta on kaavoittanut Googlen datakeskukselle valtavan alueen Leppiniemestä Oulujoen varresta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavamuutoksen maaliskuussa, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Toisin sanoen siitä tehtyjä valituksia ei ole käsitelty hallinto-oikeudessa. (Tiettävästi kaavasta on tehty yksi valitus – siinä epäiltiin, ettei luontovaikutuksia ole selvitetty riittävästi.)

Koska kaava on vielä tuomioistuimen käsiteltävänä, alueella on voimassa rakennuskielto, Kolehmainen sanoo. Hän etsii lainkohdan: alueidenkäyttölain 53. pykälä.

Rakennuskiellosta taas seuraa toimenpiderajoituksia. Muun muassa sellaisia, että ”maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä” – kuten puiden kaatoa – ei saa tehdä, ellei siihen ole kunnan myöntämää lupaa.

”Tämä on juuri se lupa, jota Google yritti saada Muhoksen rakennusvalvonnasta, mutta ei saanut”, Kolehmainen sanoo.

Sen sijaan Google vetosi rakentamislain pykälään 109, jossa säädetään ”ennen rakennustyön aloittamista sallituista toimista”.

”Luetaanpa sitten se pykälä 109”, Kolehmainen sanoo.

Puiden kaataminen on sallittua, kyllä, kuten myös kaivaminen ja louhiminen. Mutta pykälän jatko on kiinnostava: (- -) noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään.

Kolehmaisesta on selvää, että kohdassa viitataan jälleen lupaan, jota Google haki, mutta ei saanut. Aloitti työt silti.

Näin se tuli mahdollisesti rikkoneeksi rakentamislakia.

Kolehmainen etenee rangaistussäädöksiin. Pykälä 152, momentti 1.

Jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aloittaa rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen ilman tarvittavaa lupaa, syyllistyy rakennusrikkomukseen. Siitä tuomitaan sakko. Mahdollista on, että syyllistyy myös muuhun rikokseen: ympäristön turmelemiseen tai ympäristörikkomukseen, joista taas säädetään rikoslaissa.

”Tämä seuraava pykälä on mun mielestä tosi tärkeä”, Kolehmainen sanoo.

Asianomistaja rikoksessa on kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hänen on tehtävä poliisille rikosilmoitus.

”Eli ei ole valinnanvaraa tässä. Ilmoitus on tehtävä.”

Ainoastaan siinä tapauksessa, että tekoa tai laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä, sen voi jättää tekemättä.

”Vaikuttaako vähäiseltä tämä Googlen teko?” Kolehmainen kysyy.

”Olisiko yleisen edun mukaista tehdä ilmoitus tällaisessa ennakkotapauksessa? Mun mielestä ei siitä ole epäilystäkään.”

Täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit, siihen Kolehmainen ei ota kantaa. Mutta jo tällaisen ”lyhyen silmäyksen” perusteella käy selväksi, että lainkohtia löytyy kyllä. Tapaukset täytyy tutkia.

”Se, että tässä olisi jäänyt pelkkä ympäristövaikutusten arviointi tekemättä, ei ole totta.”