Tekninen vika täydessä lentokoneessa voi pian maksaa Finnairille 180 000 euroa – Kiista myöhästymiskorvauksista ratkeamassa
Markkinaoikeuden päätöstä korvauksista odotetaan joulun alla. Isoimmat riidat ovat syntyneet, kun yhtiö on vedonnut koneiden teknisiin ongelmiin.
Pitkään vängätty kiista Finnairin lentojen myöhästymis- ja peruutustapauksissa matkustajille maksettavista korvauksista on ratkaisuvaiheissa. Kuluttaja-asiamies on vienyt kiistan markkinaoikeuteen, jossa jutun käsittely saatiin päätökseen marraskuun puolivälin jälkeen.
Oikeus ilmoittaa ennen joulukuun puoliväliä, koska lopullinen ratkaisu on luvassa.
Se voi tulla jo lähiviikkoina, ja siitä voi tulla kallis joululahja Finnairille. Markkinaoikeus ei määrää yksittäisille asiakkaille maksettavista korvauksista, mutta se voi kieltää lentoyhtiötä toimimasta tähänastisten käytäntöjensä mukaisesti ja tehostaa kieltoa uhkasakolla.
Käytännön muutos taas voisi johtaa korvausten voimakkaaseen kasvuun.
Tämä riski on niin suuri, että se on jo pitkään mainittu Finnairin osavuosikatsausten riskiosiossa polttoaineen kallistumisen, kauppasotien ja terrorismin uhkien rinnalla.
”Lentomatkustajien oikeuksien tulkintaan sisältyy riskejä, joista esimerkkinä kuluttaja-asiamiehen hakema kielto Finnairin korvauskäytännöille”, sanotaan uusimmassa osavuosikatsauksessa.
Vakiokorvausjärjestelmä on säädetty EU:n tasolla ja sen moninaiset riidat ratkaistaan lopulta EU:n tuomioistuimessa. Perusteet ovat yksinkertaiset: jos lento myöhästyy tai se peruutetaan, lentoyhtiön on pidettävä huolta matkustajastaan ja maksettava vakiokorvaus, joka vaihtelee 250 eurosta 600 euroon matkan ja viivästyksen pituudesta riippuen.
Korvausta ei kuitenkaan ole pakko maksaa, jos ongelmat johtuvat ”poikkeuksellisista olosuhteista”.
Jotkut niistä ovat selviä. Säästä, lakoista, miehistön äkillisestä sairastumisesta ja nykyisin erittäin yleisestä lennonjohtojärjestelmän tukkeutumisesta johtuvat viivästykset eivät oikeuta korvaukseen.
Isoimmat riidat ainakin Finnairissa syntyvät lentokoneiden teknisistä ongelmista. Kuluttaja-asiamies on kerännyt edustavan 13 tapauksen otoksen niistä osaksi markkinaoikeudelle jätettyä aineistoa.
Nämä tapaukset osoittavat, kuinka yhtiö kerran toisensa jälkeen kieltäytyi maksamasta säädettyä korvausta vetoamalla ”teknisiin ongelmiin, joita ei voinut ennakoivin toimenpitein välttää.” Vaikka vakiokorvausta ei haluttu maksaa, kompensaatiosta käytiin usein neuvotteluja, joissa yhtiö saattoi selvästikin korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Kolme esimerkkiä:
Finnairin Airbus A330 New Yorkista Helsinkiin kääntyi takaisin generaattorivian vuoksi 19. syyskuuta 2015. Lento peruutettiin kokonaan. Matkustaja haki vakiokorvausta, joka olisi ollut 600 euroa. Yhtiö tarjosi 200 euron lahjakorttia, jonka asiakas hyväksyi.
Yhtiön uuden A350-koneen kontaktori hajosi Helsingissä 6. tammikuuta 2016, ja Bangkokiin lähetettiin varakone. Paluu myöhästyi yli viisi tuntia. Finnair kieltäytyi maksamasta kyydissä olleelle perheelle vakiokorvauksia, koska kone oli upouusi ja vian aiheutti ”todennäköisesti valmistus- tai suunnitteluvirhe”.
Kuluttajariitalautakunta esitti jokaiselle perheenjäsenelle 600 euron vakiokorvausta. Finnair kieltäytyi maksamasta ja tarjosi aluksi yhtä 600 euron lahjakorttia. Lopulta perhe sai 1 200 euron lahjakortin ja 40 000 Plus-pistettä ja riita sovittiin sillä.
Hongkongiin lähdössä ollut A340 jäi 14 tunniksi Helsinkiin 7. tammikuuta 2016, kun yksi sen neljästä moottorista ei lähtenyt käyntiin. Kone oli vanha, mutta ongelman aiheuttanut hydromekaaninen yksikkö yhtiön mukaan hiljattain vaihdettu ja elinkaarensa alussa.
Vika oli siis ”yllättävä ja ennalta arvaamaton” eikä oikeuttanut yhtiön mielestä vakiokorvaukseen. Finnair tarjosi 150 euron lahjakorttia, mutta riita sovittiin lopulta 600 euron lahjakortilla.
200 euron lahjakortti on ollut Finnairin tarjous monessa tapauksessa. Kuluttajariitalautakunnan esittämät 600 euron vakiokorvaukset jätettiin sikseen. Jotkut asiakkaat hyväksyivät, jotkut eivät.
Finnairin mielestä yhtiö itse voi määritellä, millaiset tekniset ongelmat johtavat vakiokorvausten epäämiseen. Kuluttajaviranomaisten mielestä siihen riittävät vain viat, joista koneen valmistaja tai lentokelpoisuutta valvova viranomainen on ilmoittanut.
Sellaisistakin löytyy esimerkkejä markkinaoikeuden aineistosta. Airbus julkaisi 2016 uudelle A350-koneelleen niin sanottuja teknisiä vianseurantadokumentteja. Niissä käsitellyt viat johtivat myöhästymisiin ja peruutuksiin, mutta yhtiö maksoi silti korvauksia. Ne tosin jäivät kauas vakiosummista.
Korvausriitoja on käyty vuosikausia. Ne nousivat toissa vuonna esille jopa yhtiökokouksessa, jossa kiukkuisen puheenvuoron käyttänyt osakas ihmetteli, kuinka kansallinen lentoyhtiö viedään kuluttajaviranomaisten tuomiolle useammin kuin pahimmat autojobbarit.
Markkinaoikeus voi siis sakon uhalla vaatia Finnairia muuttamaan korvauskäytäntöään. Se voi tulla erittäin kalliiksi. Vakiokorvaus on monessa tapauksessa selvästi suurempi kuin lipusta maksettu hinta.
Täysi A350 kuljettaa 297 matkustajaa. Jos he kaikki ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen, peruutus tai paha myöhästyminen voi maksaa yhtiölle lähes 180 000 euroa. Läheskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät tosin ole sitä hakeneet.