Taseanalyysi: Kuntaministeri Virkkusen Jyväskylä on kuralla

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ministeri Henna Virkkunen tapasi keski-suomalaisia Kokoomuksen puoluekokouksen katutapahtumassa Jyväskylässä kävelykadulla 11. kesäkuuta 2010. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Jyväskylä on ollut yksi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) kuntauudistuksen näkyvimmistä mannekiineista. Kaupungin ja maalaiskunnan sekä Korpilahden kunnan liitos vuoden 2009 alussa ehdittiin nimetä malliesimerkiksi kuntaliitoksista suurilla kaupunkiseuduilla. Nyt lähes neljä vuotta kuntaliitoksen jälkeen kaupunki rämpii taloutensa kanssa syvässä suossa.

Jyväskylän uusi kaupunginvaltuusto joutuu nelivuotiskaudellaan järeisiin säästötoimiin, jos aikomuksena on saada kaupungin talous tasapainoon. Tämän vahvistaa liikkeenjohdon neuvonantajan Bo-Erik Ekströmin Suomen Kuvalehdelle laatima talousanalyysi Jyväskylän kaupunkikonsernista. Talous on heikossa kunnossa, tarkastellaanpa vuoden 2011 tilinpäätöstä kaupungin tai koko konsernin näkökulmasta.

Jyväskylä on käytännössä investoinut itsensä velkaiseksi. Tase kertoo, että se on samanlaisissa vaikeuksissa kuin Vantaa. Viime vuonna Jyväskylän kaupunkikonserni investoi 192 miljoonalla eurolla. Tästä tytäryhteisöjen osuus oli 104 miljoonaa euroa. Investoinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 27 miljoonalla eurolla.

“Voi olla, että osa näistä investoinneista ja myös lainasalkusta, on peräisin sellaisista infra-hankkeista, joista ympärillä olevat kunnat hyötyvät ja jotka voisivat olla osin niidenkin rahoitettavia”, Ekström toteaa.

Kaupunkikonserni on rahoittanut investointinsa velkarahalla ja myymällä omaisuuttaan.

“Kassavaroja kaupunki ei voi investoinneissaan enää hyödyttää, sillä kassa on jo käytännössä tyhjennetty.”

Ekströmin mielestä suurin huolenaihe Jyväskylän kohdalla liittyy siihen, että edes liikelaitokset ja yhtiöt eivät nosta kaupungin taloutta pinnalle. Konserni teki viime vuonna tappiota 17 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupunkikonserni otti viime vuonna uuttaa lainaa lähes 77 miljoonaa euroa.

“Nettovelkaa konsernilla on 935 miljoonaa euroa. Velan vastapainoksi omia pääomia konsernilla on vain 543 miljoonaa euroa. Konsernin tase on heikko. Nettovarallisuutta jokaista asukasta kohden Jyväskylällä on 4 111 euroa ja konsernilainoja peräti 7  227 euroa. Esimerkiksi Oulussa nettovarallisuutta on asukasta kohden 10  693 euroa ja konsernivelkaa on 3  521 euroa”, Ekström laskeskelee.

Jyväskylä oli viime vuonna kymmenen suurimman kaupungin joukossa ainoa, jonka konsernitulos oli miinusmerkkinen. Useat kaupungit pystyvät paikkaamaan talouttaan energialaitoksellaan tai -yhtiöllään. Jyväskylässä energiayhtiökin oli tappiollinen.

“Jyväskylä on antanut energiayhtiölleen korkeakorkoista lainaa ja saa lainasta korkotuottoja noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla energiayhtiön tulos heikkenee ja sen maksamat verot pienenevät. Energiayhtiön nettotulos oli viime vuoden tilinpäätöksessä yli 10 miljoonaa euroa miinuksella, mikä on kovin huolestuttavaa, kun ajatellaan, miten erinomaisia tulouttajia monet energiayhtiöt ovat emokaupungeilleen.”

Jyväskylä laahaa siis kuntaliitoksensa jälkeen pohjilla. Maakuntalehti Keskisuomalainen uutisoi syyskuussa tekemästään selvityksestä, jonka mukaan kuntaliitos kasvatti Jyväskylän henkilöstömenoja yli 50 miljoonalla eurolla, jos menoja verrattiin vuoden 2008 vastaaviin menoihin kolmessa itsenäisessä kunnassa.

Tarina on tuttu: kuntaliitoksissa palkat harmonisoidaan korkeimman tason mukaan. Henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja valtio lisää kunnille uusia tehtäviä samalla kun leikkaa valtionosuuksia. Keskisuomalaisen verkkosivuilla kansa on keskustellut kuntavaalien alla monenlaisin kielikuvin kaupungin taloudesta ja palveluista sekä energiayhtiön tilanteesta.

Ekström arvioi, että Jyväskylän henkilöstömenojen 14 prosentin kasvua selittävät myös osin kaupungin omat toimet tai pikemminkin niiden puute.

“Kun koko konserni on ajautunut pohjalle, pintaan nouseminen on hidasta ja vaatii kovia ratkaisuja. Edessä on raju säästökuuri.”

Jyväskylää johtaa Markku Andersson (kok), joka on toiminut pitkään kuntien keskusjärjestön Kuntaliiton poliittisilla johtopaikoilla. Andersson on yksi hallituksen kuntauudistuksen keskeisistä vahvoista taustavaikuttajista. Jyväskylän kuntaliitoksen Anderssonin kanssa vei maaliin Henna Virkkunen, joka toimi liitoksen aikoihin Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Nyt hän istuu kaupunginvaltuustossa rivijäsenenä.

Bo-Erik Ekström sanoo, että kaikilla niillä eväillä, jotka Jyväskylällä on käsissään, kaupunkikonsernin tuloksen ei pitäisi olla läheskään tämän näköinen.

“Melkein kaikkien muiden suurten kaupunkien konsernitaseissa omaa pääomaa on merkittävästi enemmän kuin nettovelkaa. Esimerkiksi Espoossa omaa pääomaa on 2,5 miljardia euroa ja nettovelkaa vain 639 miljoonaa euroa.”

Ekströmin vastaava taseanalyysi on julkaistu Kauppalehden Kunta 10 -sarjan osana kesällä 2012.

Lue myös