Helsingin 39 000 työntekijällä on irtisanomissuoja – syynä 71 ihmisen siirtyminen Sipoosta

Kotimaa 17.10.2012 12:00

Helsingin kaupungin henkilöstö on nauttinut kaikessa hiljaisuudessa irtisanomissuojaa lähes neljä vuotta ilman, että siitä on keskusteltu julkisuudessa. Helsinki on Suomen suurin kuntaorganisaatio.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 28. kesäkuuta 2007 ehdotuksen Lounais-Sipoon liittämisestä Helsinkiin äänin 8-4. Kuva Roni Rekomaa / Lehtikuva.

Helsingin kaupungin työntekijöille syntyi viiden vuoden irtisanomissuoja Lounais-Sipoon alueen pakkoliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa. Noin 39 000 työntekijällä on suoja vuoden 2013 loppuun asti.

Irtisanomissuoja koskee kaupungin ja sen liikelaitosten työntekijöitä. Kaupungin yhtiöiden henkilöstöä suoja ei koske.

Irtisanomissuoja syntyy lain mukaan myös osakuntaliitoksessa, jos liitettävästä kunnanosasta siirtyy henkilöstöä liitoskumppanin palvelukseen.

Lounais-Sipoon alueliitoksen yhteydessä Sipoon kunta joutui luovuttamaan koulun ja kaksi päiväkotia Helsingille. Kaupungin palkkalistoille siirtyi Sipoosta 71 työntekijää, joista 28 oli koulun ja 43 päiväkotien henkilökuntaa.

Lounais-Sipoon liitoksessa suoja syntyi Paras-lain ja silloisen kuntajakolain perusteella. Nykyinen uudistettu kuntajakolaki antaa samanlaisen suojan liitoskuntien henkilöstölle. Suoja koskee myös osakuntaliitoksia.

Helsinki hyväksyi henkilöstönsä irtisanomissuojan mukisematta, eikä 39 000 työntekijän viiden vuoden suoja synnyttänyt Lounais-Sipoon liitoksen yhteydessä otsikoita. Noin 30 neliökilometrin maa-alueen siirtäminen Sipoolta Helsingille oli kaupungille merkittävä voitto maankäytön suunnittelun kannalta.

Lounais-Sipoon alueliitos toteutettiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen aikana hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) ja asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok) vetovastuulla, mutta asiaa valmisteltiin jo alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) ministerikaudella.

Ääriesimerkki irtisanomissuojasta

Lounais-Sipoon tapaus lienee ääriesimerkki henkilöstön irtisanomissuojasta: 71 kuntatyöntekijän siirtyminen Helsingin palvelukseen suojaa Suomen suurimman kuntatyönantajan henkilöstön viideksi vuodeksi.

Nyt hallituksen suuri kuntauudistus pyrkii vauhdittamaan kuntaliitoksia. Kuntien henkilöstön irtisanomissuoja jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Erityisesti Sdp ja vasemmistoliitto ovat pitäneet viiden vuoden suojasta tiukasti kiinni.

Ongelmaton irtisanomissuoja ei kuitenkaan ole. Useita peräkkäisiä kuntaliitoksia tehneen kunnan henkilöstöllä voi olla irtisanomissuoja vuosikymmenenkin ajan.

Suoja nimittäin laukeaa kaikille liitoskuntien kuntatyöntekijöille aina uudelleen viideksi vuodeksi, jos kuntaan liittyy jokin uusi kunta.

Esimerkiksi Oulun kaupunki on joutumassa tällaiseen kierteeseen. Se solmi liitoksen Ylikiimingin kanssa vuoden 2009 alusta ja nyt vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät Oulun kanssa.

Jos yksikin naapurikunta liittyisi Helsinkiin vuoden 2014 alusta, Helsingille tapahtuisi ”oulut”. Henkilöstön irtisanomissuoja käynnistyisi uudelleen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Näin tuskin tapahtuu, sillä Helsingin naapurit ovat tähän mennessä tiukasti sanoneet ”ei” Suur-Helsingille.

Suoja ei koske kaikkia

Irtisanomissuojaa puolustetaan sanoen, että työlään kuntaliitoksen toteuttaa käytännössä henkilöstö. On siis oikein, että henkilöstöllä on ison rakenteellisen muutoksen kourissa viiden vuoden suoja-aika.

Suoja ei kuitenkaan koske kaikkia. Monet kunnat ovat ulkoistaneet ruokahuolto- ja siivouspalvelujaan alan yrityksille. Kyseessä on raskas, matalapalkkainen työ, jota tekevät useimmiten naiset. Näitä työntekijöitä ei kuntaliitoksissa suojele kukaan.