Tälle sillalle naurettiin – pysynyt pystyssä yli 100 vuotta
Kesämatkalla: Ylivieskan Savisilta on Suomen toiseksi vanhin betonisilta.
KESÄMATKALLA – Kun juna lähtee Ylivieskan asemalta kohti pohjoista, ole tarkkana.
Vauhti on vielä hidas ja asema on juuri kadonnut näkyvistä, kun tullaan Kalajoen ylittävälle rautatiesillalle. Katso silloin ikkunasta menosuuntaan nähden vasemmalle, ja olet nähnyt Ylivieskan keskeisimmän nähtävyyden, Savisillan.
Pelkistetyn sievä silta on Suomen toiseksi vanhin teräsbetonisilta, vanhin on vuotta aiemmin valmistunut Tönnön silta Orimattilassa. Molemmat suunnitteli insinööri Jalmar Castrén, josta tuli sittemmin muun muassa Valtionrautateiden pääjohtaja.
Kun Savisiltaa rakennettiin 1912, materiaaliin suhtauduttiin epäluuloisesti. Silta nimettiin alkujaan Juurikosken sillaksi, mutta pilkkanimi jäi käyttöön.
Savisilta on näyttänyt pohjalaisten epäluulolle pitkää nenää ja pysynyt hyvin pystyssä, vaikka välillä kevättulvat ovat painaneet kasoittain jäätä päin siltaa, ryskyen ja pauhaten.
Joskus palokunta on hätistellyt tulvan kauhistelijoita sillalta – on kuulemma ollut väkeä niin, että vaikka silta jäät kestäisi niin ei töllistelijöiden painoa.
1970-luvun alusta saakka silta on ollut vain kevyenliikenteen käytössä.
Kun Savisilta täytti sata vuotta 2012, se kunnostettiin ja sille pidettiin juhlat. Myös itse Juurikoski on laitettu sievään kuntoon, ja rannassa kulkee kaunis kävelyreitti.
Jos sattuu poistumaan junasta Ylivieskassa, kannattaa ehdottomasti kävellä varttitunnin lenkki jokirannassa. Ensin Savisillasta yli, sitten joen pohjoisrantaa Helaalansillalle, sillan jälkeen etelärantaa Helaalan myllylle.
Maiseman historiassa on kerroksia.
Savisillalta yläjuoksun suuntaan on rautatiesilta, josta on vielä toinen puoli jäljellä. Vuonna 1885 valmistunut terässilta ei enää kestä liikenteen painoa, ja sen tilalle rakennetaan betonisiltaa. Työ valmistuu 2017.
Alajuoksun puolella kohisee Juurikoski, jonka rantaan Ylivieskan ensimmäinen talo ilmeisesti rakennettiin joskus keskiajan lopulla.
Helaalan sillan takana näkyvä kirkko valmistui alkujaan 1700-luvun lopulla, ja nykyisenlaiselta se on näyttänyt vuodesta 1892.
Helaalan mylly on ollut rannassa vuodesta 1884.
Pohjoisrannalla sillan pielessä oli vielä kymmenkunta vuotta sitten meijeri suurine emmentalvarastoineen ja korkeine tiilipiippuineen.
Piippukin purettiin 2007. Nyt paikalla on pikkukaupungin kaupunkimaisin kerrostaloalue.
Osuusmeijeriä vastapäätä joen eteläpuolella oli osuuskauppa. Nyt siinä on trendikkäältä ja nuorekkaalta vaikuttava vaatekauppa.
Kun osuustoiminta kukoisti, Helaalan mylly ränsistyi. Nyt sitä on laitettu kuntoon, ja kävelykierroksensa voikin kesäaikaan huipentaa Ylivieskan 4H-yhdistyksen nuorten pitämään Myllykahvilaan. Sen edustalla olevalla Myllyaukiolla järjestetään keskiviikkoiltaisin MyllyFestejä.
Lopuksi vielä terveiset sudokuja täyttäneelle vanhemmalle ylivieskalaisherralle, jonka tapasin keväällä junassa. Ei ehditty esittäytyä, kun jo hyppäsin junasta Tikkurilassa. Mutta Savisillasta ehdittiin puhua: hän oli kulkenut poikasena sitä pitkin kouluun.
Jäin miettimään, miten kouluun olisi mahdettu mennä ilman siltaa, joka kestää tulvat ja koetukset. Hyvä keksintö se sellainen savi.
Helaalan myllyn Myllykahvila avoinna 8. elokuuta saakka. Lisätietoa kaupungin historiasta ja nähtävyyksistä: Ylivieskan kotiseutupolku.
Kalajokivarsi Ylivieskassa ja Savisilta kuuluvat Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Vuonna 1912 valmistunut Savisilta kunnostettiin 2012.