Syrjäytyminen uhkaa koulupudokkaita: pelastus Ruotsin mallista?

koulutus
Teksti
SK:n toimitus

Koulu kesken, työttömänä, kaiken ulkopuolella. Minne tuhansia nuoria katoaa vuosittain? Ja ovatko he kaikki miehiä?

Syrjäytyminen

8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Nuorten miesten työttömyys on kaksinkertaista yleiseen työttömyyteen verrattuna. Koulutus ja armeija jäävät kesken yhä useammalta.

Yhteiskunnan kelkasta putoamisen uhka on voimakas erityisesti opinnoista työelämään siirryttäessä, armeijan- tai siviilipalveluksen päättyessä tai kun siirrytään peruskoulusta jatko-opintoihin.

”Enemmistö syrjäytyneistä on nuoria miehiä. Tilanteesta täytyy olla todella huolissaan”, toteaa Startti parempaan elämään -yhteistyöhankkeen projektipäällikkö Kari Hilpinen.

Erityisesti nuorten miesten työttömyys on ollut kasvussa. Tammikuussa heidän työttömyysprosenttinsa oli 18,7 prosenttia, kun saman ikäisillä naisilla se oli 12,7 prosenttia.

Hilpinen on ollut mukana myös työministeri Tarja Cronbergin (vihr) asettamassa Nuoret miehet työelämään -työryhmässä sekä etsivän nuorisotyön toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on etsiä ja löytää jo yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneet 18-29-vuotiaat.

Jättäytyminen on ajan ilmiö

”Kaiken ulkopuolelle jättäytyminen on selvästi ajan ilmiö. Ihmiset reagoivat siihen, että heillä on paineita ja tuskaa.”

Hilpinen kertoo irrallisuuden ja turvattomuuden tunteiden lisääntyneen.

”Osa nuorista tuntee voimakasta maailmantuskaa, ja sen takia jättäytyy vapaaehtoisesti kaiken ulkopuolelle. Sitten on näitä nuoria, jotka on niin sanotusti lyöty yhteiskunnasta ulos. He eivät vastaa vallitsevia arvoja.”

Vallitseviksi arvoiksi Hilpinen mainitsee kilpailun, erinomaisuuden ja tulosten tekemisen.

”Ilman näitä taitoja yhteiskunnassamme tippuu helposti kelkasta ja voi kokea syyllisyyttä. Me olemme erinomainen kansa tuntemaan syyllisyyttä. Silloin masennutaan ja päihteiden käyttö lisääntyy.”

Pinnistely on out

Syrjäytymisen taustalla saattaa kummitella myös useamman sukupolven työttömyys.

”Nuorten työvoimaneuvojien ja muita nuorten kanssa työskentelevien määrää on vähennetty jatkuvasti. Tämä kertoo näköalattomuudesta.”

Hilpisen mukaan kasvatuksella on merkitystä työttömyyden jatkumisessa sukupolvelta toiselle ja tulevaisuuden suunnittelun uupumisessa.

”Jos vanhempi antaa mallia, ettei tulevaisuuden suunnittelemisella ja rakentamisella ole merkitystä, niin mistä nuori sen oppisi. Samaan aikaan halutaan kokea helppoa mielihyvää. Pinnistely on out, ja sen sietämisen taito on kadoksissa. Taito pitää opetella uudestaan.”

Etsitään, löydetään ja laitetaan töihin

Suomen ikärakenteen muuttuessa ihmisiä ei ole riittävästi kaikkiin töihin. Kaikkien panosta tarvitaan, jotta suurten ikäluokkien jättämä kolo työelämässä saadaan paikattua.

”Suomen kokoisella populaatiolla ei ole varaa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle”, Hilpinen toteaa.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret ovat myös selkeä riskiryhmä.

Mikäli nuoren elintavat ja elämänhallinta kehittyvät huonoon suuntaan, se vaikuttaa esimerkiksi eliniän pituuteen ja terveyserojen kasvuun.

Laskelmien mukaan nuoren syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän kuluja kun syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Näin ollen ennaltaehkäisevällä työllä on suuri merkitys.

Ruotsissa valtio nappaa pudokkaat

”Olemme keskustelleet työryhmän kanssa siitä, pitäisikö Suomessa olla samanlaisia seurantajärjestelmiä kuin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa”, Hilpinen kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa kunnalla on vastuu seurata alle 20-vuotiaiden sijoittumista, sen jälkeen kun heidän oppivelvollisuutensa loppuu. Tarvittaessa kunta voi tarjota nuorelle apua ja yksilöllisen palvelun, mikäli syrjäytyminen on vaarana.

Nuoret miehet työelämään -työryhmä antaa esityksensä toukokuun lopulla.

Teksti Pauliina Jokinen