Susitapot: Lähes kolmannes kannasta ammuttu – ”Nahka ja kallo jäävät metsästäjälle”
Luontojärjestöjen mielestä susipolitiikka on Suomessa vääränlaista.
Noin kuukauden kestäneessä susien kannanhoidollisessa metsästyksessä susia tapettiin 43 yksilöä. Yhteensä susia on tapettu kuluneella metsästyskaudella poronhoitoalue mukaan laskettuna yhteensä 75 yksilöä. Luvussa ovat mukana muun muassa poliisiluvilla ja vahinkoperusteisesti tapetut sudet.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa eli vuonna 2015 noin 250 sutta: kannanhoidolla pyrittiin vähentämään susia noin 20 prosenttia. Jos mukaan lasketaan kaikki poronhoitoalueellakin tapetut sudet, määrä laskee noin 175:een. Susikannan koko on siis pienentynyt nyt noin 30 prosenttia 1. elokuuta 2015 jälkeen.
Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen mukaan metsästäjät ovat kokeneet kannanhoidollisen metsästyksen tärkeäksi.
”Heiltä on tullut positiivista palautetta. Sen sijaan luontojärjestöiltä on tullut hyvin paljon palautetta, että tekemämme päätökset olivat vääränlaisia. Myös kaikista myönteistä päätöksistämme on valitettu hallinto-oikeuksiin, joissa käsittely pääasian osalta on yhä kesken”, Härkönen sanoo.
Härkösen tiedossa ei ole salametsästystapauksia. Yleensä salametsästyksen kiinnijäämisriski tai edes se, että rikos kantautuisi viranomaisten tietoisuuteen, on epätodennäköistä. Salametsästystä valvovat poliisin lisäksi Rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erätarkastajat.
Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta sanoi Suomen Kuvalehdelle 16. helmikuuta, että nykyinen susipolitiikka ei estä salametsästystä. Metsästäjien pitäisi Säynevirran mielestä aidosti puuttua susien salametsästyksen lopettamiseen.
”Lisäksi Suomen nykyinen petopolitiikka rikkoo suden kohdalla EU:n luontodirektiiviä. Susi on jatkuvan metsästysuhan ja häirinnän kohteena”, Säynevirta sanoi.
Kaadetut sudet toimitetaan Luonnonvarakeskukselle, jossa analysoidaan muun muassa tapetun suden ikä.
”Naaraiden kohdalta katsotaan kohdun arpien perusteella, onko se lisääntynyt yksilö ja onko naaras niin sanottu alfayksilö. Nahka ja kallo jäävät metsästäjälle”, Härkönen sanoo.
Jos tapettu susi on alfayksilö, se on haitallista susilauman lisääntymiselle. Myös yksittäiset häirikkösudet voivat lisääntyä, jos lauma hajoaa.
Kaksivuotisen kannanhoidollisen metsästyksen tulokset kootaan yhteen ja tarkemmat tulokset ovat valmiina syksyllä. Maa- ja metsätalousministeriö linjaa susipolitiikan jatkon myöhemmin.