Susia tapettu ennätysmäärä – joukossa pantasusi ja ehkä muutama johtajasusi

Ammutut sudet tutkitaan.
Kotimaa 16.2.2016 08:20
Susi.
Susi. © JUSSI NUKARI / Lehtikuva

Meneillään olevan susien kannanhoidollisen metsästyksen aikana on ammuttu todennäköisesti muutama alfasusi ja yksi pantasusi.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen on tietoinen epäilyistä, joita media ja luontojärjestöt ovat esittäneet.

Viranomaiset suosittelevat, että alfayksilöitä ei ammuttaisi, sillä susilauman lisääntyminen vaarantuu.

”Varmuus alfasusien kohtalosta saadaan kuitenkin vasta myöhemmin”, Härkönen sanoo.

Kannanhoidollinen metsästys on epäonnistunut jo toistamiseen, jos epäilyt tapetuista alfayksilöistä käyvät toteen, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

”Jo ensimmäisellä kerralla piti ampua vain nuoria yksilöitä, mutta silloinkin ammuttiin vanhempia yksilöitä. Ja nyt sitten todennäköisesti on ammuttu johtajasusia.”

Säynevirran mukaan nykyinen susipolitiikka ei estä salametsästystä. Metsästäjien pitäisi Säynevirran mielestä aidosti puuttua susien salametsästyksen lopettamiseen.

”Lisäksi Suomen nykyinen petopolitiikka rikkoo suden kohdalla EU:n luontodirektiiviä. Susi on jatkuvan metsästysuhan ja häirinnän kohteena”, Säynevirta sanoo.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää alle 250 sutta: kannanhoidolla vähennetään susia noin 20 prosenttia.

 

Ammutuille susille tehdään tutkimukset, joissa selvitetään, onko kyseessä alfanaaras tai alfauros.

Metsästäjiä ei syytetä rikoksesta, jos ammuttu yksilö sattuu olemaan alfa, lauman johtaja.

Metsästystilanteessa erityisen hankalaa on tunnistaa alfanaaras, sillä sen koko voi olla pienempi kuin urospentujen.

”Uroksen voi tunnistaa koosta, mutta jos yksinäinen susi ammutaan, niin myös silloin vertailukohdan asettaminen on vaikeaa”, Suomen riistakeskuksen Härkönen sanoo.

Alfayksilöiden ampumisesta voi seurata myös se, että lauma hajoaa ja yksinäiset ja häiriöitä aiheuttavat sudet lisääntyvät.

Susilauma hajoaa kuitenkin myös luontaisesti, kun osa susiyksilöistä lähtee keväisin omille teilleen.

”Sen todistaminen, että nimenomaan pyynti aiheuttaa lauman hajoamisen, on vaikeaa”, Härkönen sanoo.

Susilaumoista saadaan kaksivuotisen kannanhoidollisen metsästyksen tuloksena uutta tietoa. Jos laumasta ammutaan yksi tai useampi yksilö, tutkijat voivat seurata, kuinka susi käyttäytyy.

”Saamme tietoa siitä, liikkuuko susi laumassa vai erikseen ja minkä verran käyntejä tulee ihmisten pihoille.”

Tutkimustuloksia pitäisi saada jo syksyllä. Silloin myös arvioidaan, onko susipolitiikka hyväksi havaittu vai tuleeko siihen muutoksia.

 

Riistakeskuksen tiedossa on myös yksi pantasusi, joka on ammuttu Kuhmossa.

Pantasuden ampumisella on useita eri vaikutuksia. Arvokasta tutkimustietoa ei saada ennen kuin panta asennetaan uudelleen toisen suden kaulaan.

Tämä puolestaan vie tutkijoilta useita työpäiviä maastossa, jossa apuna käytetään helikopteria ja moottorikelkkoja. Kustannukset nousevat tuhansiin euroihin.

Pantatiedot auttavat myös koiran kanssa metsästäviä. Netin kautta saa tietoa siitä, missä pannoitettu susi ja sen lauma liikkuvat, jolloin kohtaamisia voidaan estää.

 

Susi on poliittinen eläin, ja se herättää ihmisissä voimakkaitakin mielipiteitä.

Koiranomistajat, metsästäjät ja poromiehet suhtautuvat pääosin suden metsästykseen myönteisesti, kun taas useat luontojärjestöt, tutkijat ja kaupunkilaiset suhtautuvat epäillen suden kannanhoidolliseen metsästykseen.

Riistakeskuksen Härkösen mukaan keskustelu Suomessa ei ole poikkeuksellista, sillä Ruotsissa ja muutamissa Keski-Euroopan maissa ”susikeskustelu” on hyvin samantyyppinen kuin Suomessa: konfliktihakuinen.

”Susi jakaa mielipiteitä tosi laajasti.”

Mistä se johtuu?

”Tähän on vaikea vastata. Jostain syystä susi on laji, joka herättää vahvoja tunteita. Taustalla on tietenkin satuihin ja tarinoihin liittyvä historia, joka luo sudesta tietynlaista kuvaa. Sitten luonnonsuojelujärjestöt ajavat voimakkaasti omaa asiaansa.”

”Myös metsästäjäpuolellakin on noussut ryhmiä, jotka ajavat voimakkaasti omaa näkemystään, ja some-keskustelut aiheesta ovat todella vilkkaita”, Härkönen sanoo.

Suden kannanhoidollisia kaatolupia myönnettiin tänä vuonna 46. Se on kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Suden kannanhoidollinen metsästys päättyy 21. helmikuuta. Luontojärjestöt ovat vedonneet EU-komissioon susiasiassa.