Rakas vanhus
Hytösen veljekset korjaavat Suomen vanhimpia autoja. Kivijärvellä sinnitellään polttomoottoreilla kohti sähköautoilua.
Metallinharmaa Mercedes-Benz odottaa nosturilla pyörälaakerin vaihtoa. Saksalainen johtotähti on 19 vuotta vanha.
Pentti Turpeinen katsoo autoaan.
”Sillä on ajettu melkein kahdeksansataatuhatta kilometriä.”
Mersun omistajan vieressä seisoo toinen asiakas, Aulis Hakkarainen.
”Se on iso lätäkkö polttoainetta.”
Turpeinen hymyilee. ”On se säiliöautollinen dieseliä.”
Hakkaraista vaivaa autokuume. Taroon, Volkswagenin lava-autoon, vaihdetaan pakoputkea. Vuosimalli on 1990, kilometrejä takana 400 000.
”Mutta ei se parane vaihtamalla nuorempaan. Tämän kulku on ihan herkimmillään.”
Korjaamo on perheyritys. Veljekset Ari ja Mika Hytönen sekä pojat Antton ja Ville rassaavat autoja Kivijärvellä. Pajalla käy myös kunnanjohtaja, jonka Renault Méganen mittariin on kertynyt kohta 700 000 kilometriä.
Täällä, Keski-Suomen takamailla, kaasutetaan maan vanhimmilla autoilla.
Keski-ikä on 15,3 vuotta, yhtä korkea kuin Itä-Euroopassa.
Milloin uudet polttomoottoriautot kielletään?
Kysymys on kiihdyttänyt autoilijoita, myös Hytösten hallissa. Suomen ilmastopaneeli lopettaisi myynnin jo vuonna 2027. Autoala uskoo hitaaseen muutokseen; joka neljäs tehtaalta valmistuva auto olisi varustettu polttomoottorilla vielä vuonna 2040.
Poliittinen ratkaisu selviää lähivuosina.
Hallitusta muodostava Sdp lupasi ennen eduskuntavaaleja: ”Seuraavalla hallituskaudella tulee laatia suunnitelma uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä.”
Liikenne syytää viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tuliterien autojen hiilidioksidipäästöt ovat kolmanneksen pienemmät kuin vuosikymmen sitten. Aiempaa kevyempiä ja tehokkaampia moottoreita kehitetään.
Sekään ei riitä. Ilmastotalkoissa autoilu yritetään muuttaa päästöttömäksi.
Myyntikielto ei ole ilmoitusasia. EU-tuomioistuin sanoo aikanaan kiistassa viimeisen sanan.
Kielto saattaa olla jopa turha. EU vaatii, että uusien autojen keskimääräiset päästöt on puolitettava vuoteen 2030. Autoteollisuus pakotetaan luopumaan pitkälti polttomoottoreista, jättisakkojen uhalla.
Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö on hahmotellut polkuja hiilettömään liikenteeseen. Kaksi keinoa Ilmo-raportin listalta: uusien diesel- ja bensa-autojen myynti loppuisi vuonna 2035, fossiilisten polttoaineiden vuonna 2045.
Kivijärvelläkin perinteiset polttomoottoriautot olisivat kummajaisia vuosisadan puolivälissä.
”Täällä on opittu, että on elämän rikkaus ottaa riskejä autolla.”
Auto on nimensä veroinen, kuin kirsikka.
Korjaamon pihalla Meeri Mäkelä esittelee Nissan Cherryn sisätiloja. Kaikki on punaista: penkit, koelauta, verhoilu ja lattiamatto.
Kuljettaja on 86-vuotias, auto vuosimallia 1985.
”Ostin auton lähes uutena. Myyjä sanoi, että nyt se pääsee hyvään kotiin.”
Suomen autot kuuluvat vanhimpien ja saastuttavimpien joukkoon läntisessä Euroopassa. Korkea verotus on jarruttanut uusien myyntiä ja autokannan uusiutumista, autoala muistuttaa.
Mutta peruspertti tai -pirjo ei istahda koskaan tehtaan liukuhihnalta rullanneen Nissanin rattiin.
Hän klikkaa nettikauppoja ja kiertää nukkavieruja liikkeitä, etsii halpaa käytettyä. Vähintään kymmenvuotiaita kaaroja liikkuu maanteillä 1,5 miljoonaa, yli puolet maamme henkilöautoista.
Autoilijoiden enemmistö ratkaisee, milloin liikenne muuttuu hiilettömäksi.
Ari Hytönen, maatalon poika, on pyörittänyt autokorjaamoa 31 vuotta. Maine on kiirinyt kauas; yli puolet asiakkaista on naapurikuntalaisia tai etelän mökkiläisiä.
Kivijärvellä, runsaan tuhannen asukkaan kunnassa, väki vanhenee. Raha on tiukassa. Myös työssä käyvillä, sillä kovapalkkaisia ammatteja on vähän.
”Täällä syrjäseudulla uusi auto nähdään turhakkeena”, Hytönen sanoo.
Kivijärvellä on 596 henkilöautoa. Peräti kolme neljästä on täyttänyt kymmenen vuotta.
Korjaamossa kuulee tuon tuosta: Kilometrejä ei kannata pelätä. Ruosteen syömää peltiä on vähemmän, ja moottorit kestävät huollettuina kymmeniä vuosia. Vanhoissa autoissa osat ovat halvempia kuin uusissa.
Omistajat puunaavat ja korjauttavat autovanhuksia, joita Etelä-Suomessa paalataan romuksi.
”Auto on perheenjäsen, vaikka se on vanha ja arvoton.”
Hytösten hallissa asiakkaat seuraavat kahvikuppi kädessä rasvan ja öljyn likaamia asentajia. Täällä ei anneta valohoitoa, vaan viat setvitään tarkkaan. Myös ne nivelet, laakerit ja hihnat, jotka ovat seuraavaksi hajoamassa.
”Täällä on opittu, että on elämän rikkaus ottaa riskejä autolla.”
Kivijärvellä on paljon iäkkäitä kuljettajia. Jos vanhuuden takia lähtee kortti ennen autoa, halvasta Toyotasta pääsee helpommin eroon kuin kalliista.
Vapaaehtoisesti autosta luovutaan vasta, kun moottorin kansi vuotaa öljyä tai jakopää on hajalla.
”Tonnin autoon ei kannata tehdä kahden tonnin remonttia”, Hytönen sanoo.
Viime vuonna romutuspalkkioilla poistettiin liikenteestä vajaat 7 000 vanhaa koslaa. Ehtona oli, että tilalle osti uuden, vähäpäästöisen auton. Ari Hytönen ei tunne yhtään kivijärveläistä, joka olisi hakenut 1 500–2 000 euron tukea.
Autonromuja jää talojen nurkille seisomaan.
”Tai sitten niitä annetaan ilmaiseksi nuorille rassattavaksi.”
Uuden auton valintaa ei ratkaise ilmastonmuutoksen torjunta, ainakaan vielä.
Antton Hytönen, Arin poika, pujahti iltaisin korjaamolle. Viisivuotias irrotti pulttikoneella renkaita. Hän oli 12-vuotias, kun sai ensimmäisen auton, Mazda 323:n. Hitsasi pohjan kuntoon ja ajoi sitten pihalla ympyrää. Isä opetti, kun oli aika hankkia ajokortti.
Nyt 28-vuotias Antton Hytönen omistaa viisi autoa. Kolme niistä on liikenteessä.
”Olen perinyt isältä samalta sairauden.”
Sairauden nimi on Volvo. Turvallinen mutta bensasyöppö. Ruotsalaismerkistä vitsaillaan: Moottorissa on vikaa, jos selviää kymmenellä litralla. Viisitoista on normaali kulutus.
”Minun bensakone vie yli kakskymmentä litraa”, Antton Hytönen sanoo.
Sadan kilometrin ajo vapauttaa 50 kiloa hiilidioksidia, neljä viisi kertaa enemmän kuin pihistä moottorista. Polttoainekulu on 35 euroa.
Autoilun lasku kasvaa 2020-luvulla. Ilmastonsuojelun takia bensan ja dieselin vero todennäköisesti nousee. Samoin kallistunee polttomoottoriautojen ajoneuvovero.
Bensa-Volvolla poika Hytönen liikkuu kylällä, vähemmän kuluttavalla dieselillä pitkät matka-ajot.
”Itelle on ihan sama mitä polttoaine maksaa tai mitä sitä kuluu.”
”On pakko ajaa autolla.”
Kivijärven SEO mainostaa: litra 95 E10:ä maksaa 1,649 euroa. Pistoolista ”ysivitosta” ei kuitenkaan heru. Myynti lopetettiin vuosia sitten vähäisen menekin takia.
Vanhoihin autoihin tankataan 98 E5:tä. Siinä on etanolia, biopolttoainetta, vain viisi prosenttia.
Nestemäisten polttoaineiden bio-osuuden on oltava 30 prosenttia vuonna 2029. Sekoitevelvoite on yksi keino leikata ikääntyneen autokannan päästöjä.
Uudet autot voivat käyttää bensaa, jossa on enintään kymmenys etanolia. Kehitteillä on 20–25 prosenttia etanolia sisältävä bensa. Milloin se tulee pumpuille, on yhä arvoitus.
Suomi uskoo uusiutuvaan dieseliin. Nesteen ja UPM:n jätteistä valmistama tuote kelpaa autoihin sataprosenttisena.
Uusiutuva diesel vähentää päästöjä jopa 90 prosenttia. Vuonna 2030 sitä tarvitaan miljardi litraa. Mutta toteutuvatko suunnitellut investoinnit? Onko raaka-ainetta riittävästi? Miten kalliiksi litrahinta nousee?
Vuodessa 50 000 kilometriä ajava maksaa nyt noin 500 euron lisäkulun uusiutuvasta dieselistä. On kaksi polttoainetta, jotka ovat Suomessa edullisia ja vähäpäästöisiä: etanoli ja biokaasu.
Myös niiden ilmastohyöty perustuu jäteraaka-aineeseen. Autoteollisuuden ratkaisuja ohjaavat kuitenkin päästöt pakoputkesta.
EU suosii autoja, jotka tankataan töpselistä.
Sähkö mullistaa autoilun. Vuonna 2030 Suomessa on 250 000, 365 000, 580 000 tai 665 000 sähköautoa. Vai jopa 850 000?
Eri tahojen arvioissa on huimia eroja.
Hiilettömän liikenteen vallankumous on vasta alussa. Viime vuoden lopussa liikenteessä oli 15 500 sähköautoa, eniten ladattavia hybridejä. Suosituin täyssähköauto oli yhä Tesla, kallis luksusmerkki.
Sähköautoilu ei sekään ole täysin päästötöntä.
Cleanfi-yritys on vertaillut uuden Volkswagen Golfin päästöjä auton elinkaaren aikana. Jos e-Golfia lataa Virossa, päästöt ovat bensaa suuremmat. Syy on saastuttava, palavakivestä tuotettu sähkö.
Suomessa puhtain vaihtoehto on tuulisähkö. Lähes yhtä hyvä on uusiutuva diesel polttomoottoriautossa.
Sähköauton akun valmistus aiheuttaa paljon päästöjä. Silti e-Golf muuttuu ilmastoystävällisemmäksi kuin bensa- ja dieselversio jo alle 30 000 kilometrin ajon jälkeen. Lähes yhtä vähin päästöin ajaa biokaasua tankkaavalla Golfilla.
Uuden auton valintaa ei ratkaise ilmastonmuutoksen torjunta, ainakaan vielä. Ostaja äänestää kukkarolla.
Töpseliauto on halpa ajaa mutta kallis hankkia. Ladattava perheauto maksaa saman verran kuin fossiiliauto vasta vuosien 2025–2030 tienoilla. Markkinoille on tulossa parisataa uutta e-mallia, sekin vauhdittaa myyntiä. On ehdotettu myös lisää tukea: verohelpotuksia yrityksille ja hankintatuen nostoa nykyisestä 2 000 eurosta.
Lopulta sähköautoilua saattaa jarruttaa eniten lataamisen vaikeus.
Huoltoasemat ja kauppaketjut rakentavat vauhdilla pikalatauspisteitä. Pullonkaula ovat taloyhtiöt. Jos akkua ei voi täyttää yön aikana kerrostalon pihassa, sähköauto ei toimi arjessa.
Latausinfran pystytys kaupungeissa on valtava urakka.
Ilmo-raportin mukaan sähköautoja tarvitaan kaksi miljoonaa, jotta hiiletön liikenne toteutuu vuonna 2045.
”Ei sähköautojen takia tarvitse tyhjentää kyliä, panna puomia valtatie 13:n varteen.”
Lankapuhelin hälyttää tauotta.
Ari Hytönen vastailee korjaamon likainen lippalakki päässä. Audista on hajonnut turbo. Vanhaan autoon tarvitaan uudet halparenkaat. Merkkivalo on hälyttänyt renkaiden ilmanpaineista.
Autoilijat hermoilevat herkästi koetaulun varoituksista. Usein turhaan, Hytönen sanoo.
”Punainen valo on kriittinen. Keltainen ei estä ajamista.”
Sähkö puhututtaa polttomoottoriautoissakin. Tässä hallissa on luettu lukuisat kerrat vikakoodia, mitattu ja tutkittu testerillä, jäljitetty pulman alkuperää.
Yhtään täyssähköautoa ei ole käynyt huollossa, vain pari perushybridiä.
Uudet polttomoottoriautot kiertävät viipeellä kaupungeista maaseudulle, vaihtavat omistaa neljä viisi kertaa. Niin tapahtuu myös sähköautojen kanssa.
Hytösten korjaamon toriparlamentissa sinkoilee epäileviä kysymyksiä. Saako käytettyjä muutamalla tonnilla kuten vanhoja bensa- ja dieselautoja? Joutuuko sähköautoihin uusimaan akun? Miten kauas yksi lataus riittää Suomenselän kovissa pakkasissa?
Kivijärveltä on pitkä matka lähimpiin maakuntakeskuksiin: Jyväskylään 125, Seinäjoelle 155 ja Kuopioon 190 kilometriä.
Ari Hytönen uskoo, että sähköautojen tekniikka kehittyy. Aikanaan ladattavalla perheautolla selviää Keski-Suomen korvessa.
”Ei sähköautojen takia tarvitse tyhjentää kyliä, panna puomia valtatie 13:n varteen.”
Uusi aikakausi ei sulje korjaamoakaan. Veljekset aikovat kouluttaa pojistaan sähköautojen huoltajia.
Hytönen on ajanut kerran sähköautolla, sukulaismiehen Teslalla.
Kiihtyvyys hämmästytti.
”Aikamoinen avaruusauto, eri planeetalta kuin tavalliset autot.”
Autot saapuivat maaseudulle myöhään, 1960-luvun alussa. Ari ja Mika Hytösen maanviljelijä-isä omisti Opel Rekordin. Se oli harvinaisuus Kivijärven sivukylällä.
Tuolloin kuljettiin jalan, pyörällä, hevosella ja linja-autolla.
Nyt ilmastotalkoissa yritetään vähentää yksityisautoilua. Kaupungeissa suositaan joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä ja autojen yhteiskäyttöä. Tietulleja suunnitellaan, pysäköintiä vaikeutetaan ja sen hintaa nostetaan.
Kivijärvellä bussiliikenne on kuihtunut. Kimppakyytejä harrastavat lähinnä nuoret, jotka kulkevat naapurikuntien lukioihin.
Ari Hytönen on ostanut kaksi sähköpyörää. Ilman autoa ei kuitenkaan selviä. Mieluiten hän ajaisi kaasu-Volvolla, mutta kunnassa ei myydä biokaasua. Ei myöskään etanolia tai uusiutuvaa dieseliä.
Keski-Suomen perukassa saatetaan siirtyä suoraan fossiilisesta autoilusta sähköön.
Hytönen uskoo, että maalla odotetaan rauhassa. Sähköautojen yleistyessä kaupungeissa syrjäseuduilla hankitaan vielä kerran diesel- tai bensakone. Sitten se ajetaan loppuun, viimeiseen kilometriin.
Sama periaate on kunniassa jo nyt. Kivijärvellä joka viides auto on ylittänyt tavallisen romutusiän, 21 vuotta.
Ari Hytönen tuntee niiden huoltohistorian läpikotaisin.
”Yli puolet on vielä hyväkuntoisia.”