Solunsalpaaja bendamustiini sopii monille, mutta ei kaikille

bendamustiini
Teksti
Kirsi Kallio

”Tulokset ovat fantastiset”, kertoi saksalainen professori Mathias Rummel Suomen Kuvalehden verkkosivuilla tiistaina 12. helmikuuta julkaistussa jutussa. Rummel on tutkinut bendamustiinin vaikutuksia jo kymmenen vuotta.

Bendamustiini on solunsalpaaja, jota käytetään hidaskasvuisten, parantumattomien lymfoomien hoidossa. Rummel väitti, että se aiheuttaa nykyistä standardihoitoa vähemmän vakavia sivuvaikutuksia potilailla, jotka eivät ole aiemmin saaneet solunsalpaajahoitoa.

Erikoislääkäri Kaisa Sunela Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, ettei yksikään hänen omista, bendamustiinia saaneista potilaistaan ole kärsinyt esimerkiksi hiusten lähdöstä. Läheskään kaikki hidaskasvuista lymfoomaa eli imukudossyöpää potevat eivät kuitenkaan hyödy bendamustiinista.

”Monelle potilaalle se on hyvä vaihtoehto, mutta täysin rinnoin en voi sitä kaikille suositella. Bendamustiinillakin on omat sivuvaikutuksensa. Esimerkiksi monella potilaalla on ollut pitkäkestoisia soluarvojen mataluuksia”, Sunela sanoo.

Mathias Rummelin tutkimuksissa bendamustiinin sivuvaikutuksiin kuuluivat iho-oireet. Sunela kertoo, että iho-oireita ei tule, jos sitä tiputetaan suoneen suositellussa ajassa.

Bendamustiinista voi parhaimmillaan hyötyä Suomessa arviolta 200 lymfoomapotilasta vuodessa.

Yleisin hidaskasvuinen imukudossyöpä on follikulaarinen lymfooma, johon Sunelan mukaan sairastui 285 ihmistä vuonna 2010. Follikulaariseen lymfoomaan sairastuneista noin 30 prosenttia, eli arviolta 80 potilasta tarvitsee hoitoa heti diagnoosin jälkeen.

Bendamustiinia voidaan käyttää paitsi follikulaarisen lymfooman, myös manttelisolulymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian hoidossa sekä satunnaisesti myös hidaskasvuisesta lymfooman, kuten MALT-lymfooman, pienilymfosyyttisen lymfooman sekä aggressiivisista lymfoomista uusiutuneen Hogdkinin lymfooman sekä diffuusin suurisoluisessa B- solulymfooman hoidossa.

Lue myös